Kokonaisen uuden yhdyskunnan perustaminen on sekä kallista että aikaa vievää. Siihen tarvitaan suuria taloudellisia visioita, investointeja ja vahvaa hallintoa.
Kuten tunnettua, Ab Grankulla perustettiin vuonna 1906. Aivan aluksi osakeyhtiötä johti hallitus, joka huolehti toiminnan kehittämisestä. He, jotka järjestivät ja määräsivät, olivat varakkaita liikemiehiä Helsingistä. Moni päätös tehtiin varmasti kaupungin tunnetuissa ravintoloissa, mm. Kämpissä ja Seurahuoneella. Talous piti saada kuntoon esimerkiksi myymällä tontteja ja kasvattamalla siten osakepää- omaa.
Mutta huvilayhdyskunnalla oli suuria taloudellisia ongelmia. Niistä varakkaista helsinkiläisperheistä, jotka halusivat muuttaa pois likaisesta pääkaupungista, oli Kauniaisten kanssa kilpailemassa muitakin esikaupunkeja kuten Kulosaari.
Rahaa tarvitaan
Osakeyhtiö oli lahjoittanut yhden tontin Rautatiehallitukselle ajanmukaisen asemarakennuksen pystyttämistä varten. Tämä oli erittäin tärkeää uusien perheiden houkuttelemiseksi seudulle.
Samoin oli lahjoitettu tontti Grankulla samskolanin rakentamista varten. Kasvavalle huvilakaupungille oli elintärkeää, että se sai koulun.
Tämän lisäksi osakeyhtiö tuki koulun toimintaa lahjoittamalla stipendejä muun muassa opettajien matkoihin.
Nuori yhdyskunta tarvitsi myös jätteenkäsittelyn, vesihuollon, valaistuksen samoin kuin vapaapalokunnan.
Osakeyhtiö vastasi myös huvilakaupungin järjestyksenpidosta – se oli välttä-mätöntä, sillä nuoressa yhdyskunnassa oli myös salakapakoita, siveettömyyttä ja irtolaisuutta.
Kesäkuun 1. päivänä 1908 Kauniaisiin palkattiin poliisi sen jälkeen kun eräs työmies oli hakattu tappelussa kuoliaaksi.
Rakennetta vahvistetaan
Vuonna 1912 kutsuttiin yhteiskoululle (nykyään nuorisotalo) ensimmäinen kokous, jossa esitettiin ajatus Kaunaisten muuttamiseksi kauppalaksi.
Ajatuksen esitti FM Sigurd Stenius, ja sen kehittämiseksi perustettiin komitea.
Ensimmäinen askel oli saada huvilakaupunki Taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Senaatti teki asiasta hyväksyvän päätöksen 20. huhtikuuta 1916.
Perustettiin niin kutsuttu Hyvinvointikomitea, joka huolehti puhtaanapidosta, palokuntatoiminnasta, urheilutoiminnasta jne.
Komiteaa johti insinööri Oscar Fagerholm ja yksi sen jäsenistä oli samskolanin rehtori Magnus Hagelstam.
Ensimmäinen varsinainen kuntakokous pidettiin 14. helmikuuta 1916 Espoossa agronomi Hans Heimbürgerin johdolla.
Seuraava kokous, jonka huvilayhdyskunta Grankulla piti erikseen, oli Grankulla samskolanin tiloissa 10. huhtikuuta 1916 ja sen puheenjohtajana toimi Karl Sucksdorff.
Tilavassa voimistelusalissa pidettiin monia kokouksia jotka koskivat niin kuntaelämää kuin yhdistystoimintaa yleensä.
Villa Odenwall
Sisällissota puhkesi tammikuussa 1918 ja se johti siihen, että monet suunnitelmat lykättiin myöhemmäksi. Valtuustonkokoukset pidettiin tuolloin asemarakennuksessa, koska siellä oli rauhallisinta.
Samskolan oli suljettuna melkein koko kevätlukukauden ajan.
Punaiset pitivät päämajaansa Villa Odenwallissa samskolanin vieressä.
Sisällissodan jälkeen Kauniainen osti Villa Odenwallin ja kun Kauniainen nimitettiin kauppalaksi 1. tammikuuta 1920, alkoivat sen johtohenkilöt kokoontua siellä. Aina vuoteen 1927 asti toimi huvila kauppalankansliana.
Villa Odenwall. Yksityinen huvila, jonka rakensi Karl E.H. Odenwall. Huvila myytiin Kauniaisille vuonna 1919. Samskolan oli huvilan vuokralaisena 1927–44 ja osti sen 1944. Peruskoulun tultua vuonna 1977 se siirtyi niin kuin muutkin koulurakennukset kunnan omistukseen. Huvilaan rakennettiin kolmas kerros vuonna 1948.
Keltainen talo
Samskolanin tilanpuute paheni koko ajan ja kauppala päätti vuokrata koululle Villa Odenwallin. Jo vuonna 1918 oli kauppalan rahakonttori muuttanut juuri ostettuun, keskustassa, nykyisen kaupungintalon takana sijaitsevaan Villa Forsblomiin, jonka me tänään tunnemme Keltaisena talona.
Tässä huvilassa toimi myös Kauniaisten ensimmäinen vaatimaton kirjasto. Vuonna 1927 Keltaiseen taloon muutti koko kauppalankanslia, kunnes se siirtyi Vallmogårdiin vuonna 1957. Tuolloin kauppala luovutti huvilan Espoon nimismiespiirille ja siitä tuli nimismiehen konttori ja viereiseen taloon tuli poliisiasema. Siellä oli kolme putkaa ja iltaisin voivat naapurit katsella kun sinne tuotiin ”hamppareita”. Poliisiasema muutti pois Keltaisesta talosta vuonna 1972 kun Nihtisillan uusi poliisiasema valmistui.
Vuoden 1972 jälkeen Keltainen talo on toiminut muun muassa koulutoimistona, seurakuntien kansliana, taiteilija-ateljeena (Daniel Enckell ja Markku Lehmuskallio), kulttuurivirastona, ympäristövirastona ja asuntona.
Vuodesta 1984 talon alakerrassa on toiminut käytettyjen lastenvaatteitten myymälä Lafkan, yläkerrassa ovat Kauniaisten taidekäsityöläisten tilat.
Vallmogård
Vallmogård on yksi Kauniaisten vanhimmista, kauneimmista ja tunnetuimmista huviloista. Se rakennettiin kirjailija Mikael Lybeckin perheelle ja sen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.
1948 talo myytiin Sotainvalidien veljesliitolle ja siellä toimi invalidisairaala Valmula vuoteen 1956 asti.
Veljesliitto halusi laajentaa kiinteistön, mutta suunnitelmaa ei hyväksytty. Silloin kauppala osti huvilan ja se otettiin kauppalankanslian käyttöön.
Pian huvilasta tuli liian ahdas ja epätarkoituksenmukainen. Monet toiminnot oli sijoitettu muualle ja tarvittiin uusi virastotalo.
Kaupungintalo
Kauniaisista tuli kaupunki vuonna 1972. Hallinto kasvoi ja henkilökunnan määrä lisääntyi. Tarvittiin lisää tilaa ja niin päätettiin rakentaa uusi talo. Kaupungintalo valmistui vuonna 1978. Sen paikalla oli aikaisemmin ollut urheilu- ja leikkialue. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Kurt Moberg, hänen ehdotuksensa voitti arkkitehtikilpailun joka houkutteli kaikkiaan 71 osallistujaa.
Vallmogårdista tehtiin kulttuurikeskus.
Nykyään kaupungintalolla tehdään tärkeät Kauniaisia koskevat päätökset, mutta ympäröivältä metropolialueelta tuleva paine on kova.
Emme asu eristyneessä kaupungissa vaan toimivassa osassa pääkaupunkiseutua, joten päätösprosessi tapahtuu toisinaan Kauniaisten rajojen ulkopuolella.
Kaupungintalon valtuustosali, joka toimii myös henkilökunnan ruokasalina.
1. Keltainen talo. Yksityinen huvila jonka rakensi kamreeri Wilhelm Forsblom. Tontilla oli kaksi taloa,kuvattuina aikana jolloin täällä oli poliisiasema.
2. Villa Odenwall. Yksityinen huvila, jonka rakensi Karl E.H. Odenwall. Huvila myytiin Kauniaisille vuonna 1919. Samskolan oli huvilan vuokralaisena 1927–44 ja osti sen 1944. Peruskoulun tultua vuonna 1977 se siirtyi niin kuin muutkin koulurakennukset kunnan omistukseen. Huvilaan rakennettiin kolmas kerros vuonna 1948.
3. Kaupungintalon valtuustosali, joka toimii myös henkilökunnan ruokasalina.