| Historia -

Valokuvat kertovat – keskusta kauan sitten

Kauniainen perustettiin vuonna 1906, kolme vuotta Helsingin ja Turun välisen junaradan valmistumisen jälkeen. Keskusta kasvoi rautatieaseman ympärille ja vuonna 1912 oli muodostettu jo 497 kiinteistöä. Tämänkertainen kuvasarja on keskustan eteläisestä osasta. Kuvasarja pohjoisesta osasta rautatien toisella puolella julkaistaan myöhemmin.

Paikallishistoriallisessa arkistossa Villa Junghansissa on yli 200 valokuvaa keskustan alueelta. Kaikkiaan Kauniaisia käsittelevässä kuvakokoelmassa on monta tuhatta valokuvaa. Niitä käytetään eri julkaisuissa, opetuksessa ja esitelmissä.

Arkistossa on myös Kauniaisia käsittelevää kirjallisuutta, vanhoja paikallislehtiä, dokumentteja, haastatteluja, kirjeitä, yhdistyshistoriaa jne.

Tervetuloa tutustumaan entiseen aikaan – ja nykyiseen!

Arkisto ottaa mielellään vastaan valokuvia Kauniaisista. Ne ilahduttavat tulevia sukupolvia. Paikallishistoriallinen arkisto on avoinna kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 15–18 tai sopimuksen mukaan.

1960-luvun alussa alas kohti keskustaa vievää Thurmanin puistotietä levennettiin. Siellä, mihin tie aikaisemmin päättyi, oli vielä silloin pumppuhuone josta ihmiset saivat hakea vettä. Nykyään sen paikalla on kaupungintalo. Urheilukenttä pumppuhuoneen alapuolella oli nuorison suosima kokoontumispaikka. Siellä oli mm. kelkkamäki talviaikaan. 1960-luvulla, kun asukasmäärä kasvoi parilla tuhannella muutamassa vuodessa ja Kauniainen kuhisi lapsia, saatiin sinne myös jääkiekkokenttä. Sillä paikalla on nykyään kuvanveistäjä Heikki Häiväojan tekemä sotainvalidien muistomerkki, joka vihittiin käyttöön 1981. Kuvassa tie jatkuu kaartuen yli rautatien. I början av 1960-talet hade Thurmansallén ner mot centrum breddats. I den gamla sluttningen stod då ännu ett pumphus med vatten för allmänheten. I dag står stadshuset på dess plats. Sportplanen nedanför pumphuset var en populär samlingsplats för ungdomar med bland annat en kälkbacke vintertid. På 1960-talet då invånarantalet steg med ett par tusen på några år och Grankulla kryllade av barn fick planen en ishockeyrink. Det är där krigsinvalidmonumentet står i dag, gjort av skulptören Heikki Häiväoja och invigt 1981. På bilden fortsätter vägen i en kurva över järnvägen. 1960-luvun alussa alas kohti keskustaa vievää Thurmanin puistotietä levennettiin. Siellä, mihin tie aikaisemmin päättyi, oli vielä silloin pumppuhuone josta ihmiset saivat hakea vettä. Nykyään sen paikalla on kaupungintalo. Urheilukenttä pumppuhuoneen alapuolella oli nuorison suosima kokoontumispaikka. Siellä oli mm. kelkkamäki talviaikaan. 1960-luvulla, kun asukasmäärä kasvoi parilla tuhannella muutamassa vuodessa ja Kauniainen kuhisi lapsia, saatiin sinne myös jääkiekkokenttä. Sillä paikalla on nykyään kuvanveistäjä Heikki Häiväojan tekemä sotainvalidien muistomerkki, joka vihittiin käyttöön 1981. Kuvassa tie jatkuu kaartuen yli rautatien.

Tie – nykyisin Thurmanin puistotie – vie metsänreunalta kohti tulevaa keskustaa. Vasemmalla näkyvä kaivo sijaitsee suurin piirtein siinä missä nykyään on ostoskeskus. Suuri osa maa-alueesta oli Glimsin tilan pelto- ja niittymaata. Maa-alue oli pitkänomainen ja siinä virtasi vesiuoma kohti Tuomarilaa ja Kirkkojärveä. Sata vuotta sitten sitä kutsuttiin Gränkullan puroksi. Kauempana lännessä siitä tuli Ymmerstan puro. Nimi löytyy P-O Moreliuksen artikkelissa Seutu vuosisatojen saatossa kirjassa Osakeyhtiö josta tuli kaupunki, 1968. Vanhemmat ihmiset ovat kertoneet, että keskustan yllä  leijui usein kostea sumu. Silloin puhuttiin ”valkeasta aaveesta”. Alueelle on ollut vaikea rakentaa. Vägen – Thurmansallén i dag – som går från skogskanten leder ner mot vårt blivande centrum. Brunnen till vänster ligger ungefär där köpcentrum står i dag. Stadshuset finns på sluttningen i mitten. En stor del av marken var Glims hemmans åker- och ängsmark. Marken var låglänt med ett vattendrag som rann mot Domsby och Kyrkträsket. Det kallades för 100 år sedan Gränkullbäcken. Längre västerut blev det Ymmerstabäcken. Namnen finns i P-O Morelius artikel Bygden genom tiderna i boken Aktiebolaget som blev stad, 1986. Gammalt folk har berättat att det ofta låg en fuktig dimma över centrum. Man talade då om ”det vita spöket”. Marken har varit svår att bygga på i dag.Tie – nykyisin Thurmanin puistotie – vie metsänreunalta kohti tulevaa keskustaa. Vasemmalla näkyvä kaivo sijaitsee suurin piirtein siinä missä nykyään on ostoskeskus. Suuri osa maa-alueesta oli Glimsin tilan pelto- ja niittymaata. Maa-alue oli pitkänomainen ja siinä virtasi vesiuoma kohti Tuomarilaa ja Kirkkojärveä. Sata vuotta sitten sitä kutsuttiin Gränkullan puroksi. Kauempana lännessä siitä tuli Ymmerstan puro. Nimi löytyy P-O Moreliuksen artikkelissa Seutu vuosisatojen saatossa kirjassa Osakeyhtiö josta tuli kaupunki, 1968. Vanhemmat ihmiset ovat kertoneet, että keskustan yllä leijui usein kostea sumu. Silloin puhuttiin ”valkeasta aaveesta”. Alueelle on ollut vaikea rakentaa.

Tässä Thurmanin puistotie ylittää rautatien. Tiellä näkyy ajalle tyypillisiä kulkuvälineitä, potkukelkka ”Pikku Elannon” ulkopuolella ja hevonen rekineen matkalla yli rautatien.  1960-luvulla rakennettiin tunneli rautatien alitse reen oikealle puolelle ja ylikulku puomeineen ja kelloineen katosi. Kuvan taloista vain Varuboden on jäljellä. Sen suora katonharja näkyy vasemmalla puolella suurta kivitaloa, jossa on teksti Kött Lihaa. Kivitalossa oli kauppoja, elokuvateatteri ja ravintola ”Rällsin kellari”, jolla oli hieman huono maine. Talon rakennutti yrittäjäperhe Itkonen. Tontilla oli erilaisia ulkorakennuksia, välttämättömyyksiä useimmille sen ajan tontinomistajille. Epätavallinen, pyramidinmuotoinen katto näkyy kuvassa kauimpana vasemmalla. Talo oli kauan VPK:n varasto. Alimpana kuvassa näkyy kaksi sotilasta. Kuva on todennäköisesti otettu talvella 1940 oikeassa nurkassa näkyvän, juuri rakennetun Elannon katolta.  Elanto toimi talvisodan aikana synnytyssairaalana. Kätilöopisto muutti tänne Tehtaankadulta kiitos sen ylilääkärin Carl Hahlin. Hän asui Kauniaisissa ja tajusi pääkaupungissa uhkaavan pommitusvaaran. Rakennus toimi sittemmin Elannon kauppana 60 vuotta ja vielä on kauniaislaisia jotka kertovat syntyneensä Elannossa. Kuvassa näkyvä kuusiaita ympäröi pientä huvilaa ja sen ulkorakennusta. Siellä toimi Helsingin Osuuspankki. Vaatimaton huvila purettiin ja tilalle tuli 1960-luvulla kivirakennus, jossa oli uudet tilat pankille, kauppa ja joitain asuntoja. Keskusta sai monta liikerakennusta 1960-luvulla. Silloin Kauniaisten eteläisessä keskustassa oli mm. nämä erikoisliikkeet: kangaskauppa, kirja- ja paperikauppa, kenkäkauppa, sähköliike, rohdoskauppa ja rautakauppa.  Tästä kuvasta on suurennos Kauniaisten kirjastossa. Här går Thurmansallén över järnvägen. Tidstypiska fortskaffningsmedel syns på vägen, en sparkstötting utanför ”Lilla Elanto” och en häst med släde på väg över järnvägen. På 1960-talet byggdes tunneln under järnvägen höger om släden och övergången med bommar och klockor försvann. Av husen på bilden finns bara Varuboden kvar. Den raka takåsen syns strax till vänster om den stora stenbyggnaden med texten Kött Lihaa. Den innehöll butiker, en biograf och en restaurang ,”Rällsin kellari”, som hade litet dåligt rykte. Stenhuset byggdes av företagarfamiljen Itkonen. På tomten fanns olika uthus, en nödvändighet för de flesta tomtägare på den tiden. Ett ovanligt tak, pyramidformat, syns längst till vänster på bilden. Huset var länge FBK:s depå. Två soldater ses längst nere på bilden. Bilden är troligen tagen vintern 1940 från det nybyggda Elantos tak i högra hörnet. Elanto kom att under vinterkriget fungera som förlossningssjukhus. Barnmorskeinstitutet flyttades hit från Fabriksgatan i Helsingfors tack vare dess överläkare Carl Hahl. Han bodde i Grankulla och insåg bombfaran i huvudstaden. Senare skulle Elanto fungera som butik i 60 år. Ännu finns det grankullabor som berättar att de fötts 1939–40 på Elanto. Granhäcken på bilden går runt en liten villa med uthus. Där fanns Helsingfors Aktiebank. Den anspråkslösa villan revs och blev under 1960-talet en stenbyggnad med nya bankutrymmen, en butik och några bostäder. Köpcentrum fick många affärsbyggnader under 1960-talet. Då fanns bla följande specialaffärer i Grankulla södra centrum; tygaffär, bok- och pappershandel, skobutik, elaffär, drogeriaffär och järnhandel.  Den här bilden finns uppförstorad i Grankulla bibliotek.Tässä Thurmanin puistotie ylittää rautatien. Tiellä näkyy ajalle tyypillisiä kulkuvälineitä, potkukelkka ”Pikku Elannon” ulkopuolella ja hevonen rekineen matkalla yli rautatien. 1960-luvulla rakennettiin tunneli rautatien alitse reen oikealle puolelle ja ylikulku puomeineen ja kelloineen katosi. Kuvan taloista vain Varuboden on jäljellä. Sen suora katonharja näkyy vasemmalla puolella suurta kivitaloa, jossa on teksti Kött Lihaa. Kivitalossa oli kauppoja, elokuvateatteri ja ravintola ”Rällsin kellari”, jolla oli hieman huono maine. Talon rakennutti yrittäjäperhe Itkonen. Tontilla oli erilaisia ulkorakennuksia, välttämättömyyksiä useimmille sen ajan tontinomistajille. Epätavallinen, pyramidinmuotoinen katto näkyy kuvassa kauimpana vasemmalla. Talo oli kauan VPK:n varasto. Alimpana kuvassa näkyy kaksi sotilasta. Kuva on todennäköisesti otettu talvella 1940 oikeassa nurkassa näkyvän, juuri rakennetun Elannon katolta. Elanto toimi talvisodan aikana synnytyssairaalana. Kätilöopisto muutti tänne Tehtaankadulta kiitos sen ylilääkärin Carl Hahlin. Hän asui Kauniaisissa ja tajusi pääkaupungissa uhkaavan pommitusvaaran. Rakennus toimi sittemmin Elannon kauppana 60 vuotta ja vielä on kauniaislaisia jotka kertovat syntyneensä Elannossa. Kuvassa näkyvä kuusiaita ympäröi pientä huvilaa ja sen ulkorakennusta. Siellä toimi Helsingin Osuuspankki. Vaatimaton huvila purettiin ja tilalle tuli 1960-luvulla kivirakennus, jossa oli uudet tilat pankille, kauppa ja joitain asuntoja. Keskusta sai monta liikerakennusta 1960-luvulla. Silloin Kauniaisten eteläisessä keskustassa oli mm. nämä erikoisliikkeet: kangaskauppa, kirja- ja paperikauppa, kenkäkauppa, sähköliike, rohdoskauppa ja rautakauppa. Tästä kuvasta on suurennos Kauniaisten kirjastossa.

Ennen K-kauppaa paikalla oli apteekki. Alhaalla puitten takana pilkistää HOP-pankki. Tornitalo on vielä jäljellä, ”huutomerkki” 1960-luvulta, jonka piti näyttää että Kauniainen oli moderni, kasvava paikka.  Apteekki purettiin 1974 ja kauniaislaiset olivat järkyttyneitä. Apteekkari Olin lahjoitti sittemmin osan apteekin vanhoista pulloista ja purkeista säilytettäväksi Villa Junghansissa. Före K-affären fanns Grankulla apotek här. HAB:s bank skymtar nere bakom träden.  Tornhuset står kvar i dag, ”utropstecknet” från 1960-talet som skulle visa att Grankulla var en modernt växande ort. Apoteket revs 1974 och grankullaborna var chockade. Apotekare Olin donerade senare en del av apotekets gamla flaskor och burkar att uppbevaras i Villa Junghans.Ennen K-kauppaa paikalla oli apteekki. Alhaalla puitten takana pilkistää HOP-pankki. Tornitalo on vielä jäljellä, ”huutomerkki” 1960-luvulta, jonka piti näyttää että Kauniainen oli moderni, kasvava paikka. Apteekki purettiin 1974 ja kauniaislaiset olivat järkyttyneitä. Apteekkari Olin lahjoitti sittemmin osan apteekin vanhoista pulloista ja purkeista säilytettäväksi Villa Junghansissa.

Kaunaisten kirjaston omat tilat vihittiin käyttöön 1985 ja naapurina oli vielä silloin bensiiniasema. Se purettiin ja tilalle rakennettiin asuintalo Sebastos. Uuden ostoskeskuksen myötä vuosisadan vaihteesta lähtien on Kauniaisten keskusta muuttunut täydellisesti. Sebastoksen takana on leikki- ja skeittipuisto, jota nuoret kau- niaislaiset suuresti arvostavat. Vanhaa vesiuomaa ruopataan silloin tällöin, sorsia ruokitaan ja istutukset tuottavat kaikille suurta iloa. Toivottavasti puisto saa elää kauan ja ilman suurempia muutoksia! Grankulla bibliotek invigdes i egna utrymmen 1985 och hade då ännu en bensinstation som granne. Den revs för att ge plats åt bostadshuset Sebastos. Tillsammans med det nya köpcentret förändrade huset Grankulla centrum totalt från och med sekelskiftet. Bakom Sebastos ligger lek- och skejtparken, mycket uppskattade av unga grankullabor. Det gamla vattendraget muddras då och då, änder matas och planteringarna ger alla stor glädje. Måtte parken få leva länge och utan större förändringar!Kaunaisten kirjaston omat tilat vihittiin käyttöön 1985 ja naapurina oli vielä silloin bensiiniasema. Se purettiin ja tilalle rakennettiin asuintalo Sebastos. Uuden ostoskeskuksen myötä vuosisadan vaihteesta lähtien on Kauniaisten keskusta muuttunut täydellisesti. Sebastoksen takana on leikki- ja skeittipuisto, jota nuoret kau- niaislaiset suuresti arvostavat. Vanhaa vesiuomaa ruopataan silloin tällöin, sorsia ruokitaan ja istutukset tuottavat kaikille suurta iloa. Toivottavasti puisto saa elää kauan ja ilman suurempia muutoksia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *