Omaishoitajuuden alkutaipale oli kauniaislaiselle Pirkko Tavakalle tiukkapipoista suorittamisen aikaa. Kympin tyttönä Pirkko halusi hoitaa äitiään parhaalla mahdollisella tavalla, uuvuksiin asti.
Nyt tilalle on tullut rentous ja tunne pärjäämisestä ja osaamisesta. Vaativassa työssä pärjää karjalaisella rempseydellä ja huumorin pilke silmäkulmassa. Kolme vuotta sitten Pirkko otti Lauttasaaressa yksin asuneen, nyt 94-vuotiaan Oili Vainionpään luokseen asumaan. Sitä ennen Pirkko toimi äitinsä etäomaishoitajana. – Äiti ei syönyt kunnolla ja soitteli jatkuvasti. Heti kun laskin luurin alas, äiti soitti takaisin. Pienistä merkeistä huomasin, että kaikki ei ollut kohdallaan.
Ajoin käytännössä koko ajan Kauniaisten ja Lauttasaaren väliä. Äidin muistisairauden pahentuessa etäomaishoitajuus ei enää riittänyt. Huolellisen pohdinnan jälkeen Oili muutti Kauniaisiin. Päätöstä ryhtyä omaishoitajaksi helpotti se, että eläinlääkärinä toimineen Pirkon klinikan myynti osui sopivasti samaan saumaan. Talossa oli paljon tilaa, sillä kaksi aikuista poikaa oli muuttanut jo pois kotoa.
Äidille oli helppo järjestää oma huone ja pesutilat. Kaupunki auttoi kylpyhuoneen remontissa ja apuvälineiden kuten suihkutuolin, rollaattorin ja pyörätuolin hankinnassa. – Laitoshoito ei tuntunut ollenkaan oikealta ratkaisulta. Kiireisinä työvuosinani äiti tuli bussilla Lauttasaaresta ja auttoi poikien hoidossa, joten nyt oli mahdollisuus tehdä vastapalvelus. Päätöstä helpotti paljon myös se, että työelämässä vielä mukana oleva aviomieheni suhtautui asiaan myönteisesti.
Kaikki tuki kaupungilta
Pirkko otti Kauniaisten kaupungilta selvää omaishoitajuuteen liittyvistä tuista, vastuista ja velvoitteista. Erityistä kiitosta saa intervallihoito eli lyhytaikainen laitoshoito, jota omaishoitaja voi lomiensa aikana käyttää. Kun Pirkko virkistäytyy käymällä konserteissa ja näyttelyissä, Oili-äiti pääsee hoivakoti Villa Anemoneen. – Ilman intervallitukea ei tästä olisi tullut mitään. Villa Anemone on kuin maanpäällinen taivas, jossa työhönsä sitoutuneet hoitajat ovat muistisairaan tukena.
Omaishoitaja on tiukasti sidoksissa hoidettavaan, joten jokainen meno, juhla ja matka on suunniteltava tarkasti kalenteri kädessä. Oilin torkkujen aikana Tallinnaan ei oikein ehdi, joten Pirkonkin kalenteri on täynnä merkintöjä pitkälle tulevaisuuteen, lähes samaan tapaan kuin työvuosina.
Omaishoitajuuden aikana Pirkosta on tullut aikamoinen geriatrian asiantuntija. Vanhustenhoidossa hän painottaa ravinnon tärkeyttä. Ruuan täytyy olla vahvaa, energia- ja proteiinipitoista, jotta lihaskatoa ei tapahtuisi. Vanhusten liikuntakyky on hyvin pitkälle kiinni lihaskunnosta. Mausteita etenkin suolaa voi käyttää reippaasti, jotta vanhus tuntisi luonnollista janoa. Oilin herkkua ovat sillivoileivät ja punainen maito.
Minullekin samppanjaa, kiitos!
Karjalaiset sukujuuret omaavan Pirkon olemus on hersyvän iloinen ja nauravainen. Hänen haaveenaan onkin aina ollut karjalainen suurperhe, jossa pitkän pöydän ympärille kokoontuu koko suku. Äidin asuminen samassa taloudessa ei ole muuttanut perheen tapoja millään tavalla. Vieraita kutsutaan niin kuin ennenkin, ja Oili viihtyy kun ympärillä on muuta väkeä.
Myös perheen pojat suhtautuvat mummiin luontevasti ja ovat hoitaneetkin häntä, jotta omat vanhemmat ovat päässeet iltamenoille. – Äidillä on muistisairaus, mutta ei hän silti ole mikään kumma olio, vaan osa perhettä. Eihän kukaan kutsu herra Alzheimeria kylään, ja näillä nyt mennään eteenpäin. Se sama vanha äiti kyllä löytyy sieltä jostakin. Juhlissa äiti huomaa heti, jos hänelle tarjotaan vettä samppanjan sijaan!
Yhteisöllisyyttä peliin
Silloin tällöin Oili istahtaa perheen auton takapenkille ja matka suuntautuu kohti Orimattilaa, aviomiehen lapsuudenkotiin. Siellä odottaa Pirkon 91-vuotias anoppi, jonka omaishoitajana aviomiehen sisko on aloittanut. Päätös omaishoitajuudesta syntyi pitkälti Pirkon esimerkin ja kannustuksen kautta. – Miksi nykyään valitetaan niin paljon? Kyllä itsekin voi tarttua toimeen, ei kaikkea voi laittaa yhteiskunnan piikkiin. Vastuuta voi ottaa vaikkapa naapureista ja sukulaisista.
Pirkko kuitenkin korostaa, ettei hän syyllistä laitoshoidon valinneita omaisia. Omaishoitajaksi ryhtyminen vaatii aina henkilökohtaisen pohdinnan ja puntaroinnin hyvistä ja huonoista puolista. Joskus laitoshoito voi olla parempi ratkaisu. Oman lapsen ja puolison omaishoitajuutta Pirkko pitää vielä vaativampana kuin oman vanhemman hoitoa. Koko ajan etenevän muistisairauden lisäksi Oililla on vain silmänpohjan rappeuman seurauksena huono näkö, mutta ei mitään muita sairauksia.
Liikkuminen sujuu vielä toistaiseksi mainiosti rollaattorin avulla. Oilin kasvoille leviää hymy, kun Pirkko kyselee hänen synnyinkaupungistaan Viipurista. Murre on tallella, ja muistoissa Viipurin kesät olivat kuumia. – Äiti on aina lähdössä Viipurin kotiin. Kesällä äiti istuu puutarhassa hellehattu päässään pelargonioiden keskellä. Aurinko paistaa, mehiläiset surraavat ja kahvikuppi on pöydällä. Näin haluan äidin muistaa. Pirkon mielestä lapsuutta voi ajatella eturuokana ja elämän alkupalana, keski-ikää pääruokana ja vanhuutta jälkiruokana. Ja jälkiruuasta pitää aina muistaa nauttia.
Pirkon viisi vinkkiä omaishoitajille:
1. Verkostoidu, etsi tietoa (internet, kaupunki, kirkko, Granin Lähiapu, vertaisryhmät).
2. Huolehdi omasta terveydestäsi (liikunta, ravinto, riittävä uni, säännölliset terveystarkastukset). Päivänokoset ovat sallittuja myös omaishoitajille!
3. Ota vastaan apua. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse (valmisruuat, siivousapu).
4. Jos olet henkisesti uupunut, muista liikunta. Fyysisesti uupuneena muista henkiset harrastukset.
5. Tulet muistamaan hoitoajan vielä hymyssä suin!
Omaishoitajuus kehitteillä
Viime syksystä lähtien omaishoidon kehittämistyöryhmä on pohtinut, miten kauniaislaisten omaishoitajien arkea ja elämää voitaisiin konkreettisesti tukea ja helpottaa. Ryhmässä on mukana kaupungin virkamiehiä, omaishoitajajärjestön ja Granin Lähiavun edustajia sekä kokemusasiantuntijoita.
Ryhmän työn taustalla on Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden tutkimus omaishoitajien tuen tarpeesta Kauniaisissa. Tällä hetkellä Kauniaisissa on 70 virallista omaishoitosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Hoitopalkkio on porrastettu kolmeen hoitoisuusluokkaan, ja korvauksen suuruus riippuu hoitotyön vaativuudesta. Kuukausittainen korvaussumma vaihtelee 423 eurosta 1666 euroon.
Yksi ryhmän uudistuksista on omaishoitajakansio. Jatkossa jokainen kauniaislainen omaishoitaja saa kotihoidon ohjaajalta tai palveluohjaajalta kansion, johon on kerätty kaikki omaishoitajuuteen liittyvä tarpeellinen tieto. Omaishoitajille on laadittu myös tarkistuslista, jonka hoitaja käy läpi rasti ruutuun -tyylillä. Tarkistuslistaan on koottu kaikki asiat, jotka omaishoitajan on hyvä muistaa. Useinhan esimerkiksi eläkeasiat voivat omaishoitajan arjessa unohtua. Kaupungin suomenkieliset Internet-sivut asiakasohjeineen ovat valmiit. Ruotsinkieliset sivut ovat päivitystä vaille valmiit.
Internetsivuilta löytyy kaikki oleellinen tieto omaishoitajuudesta. Ryhmän työ jatkuu jälleen syksyllä. Ensi vuoden alusta on suunnitteilla lisää uudistuksia kauniaislaisille omaishoitajille. Lisätietoa omaishoitajuudesta: kotihoidon ohjaaja puh.09 5056461 klo 12–13 (yli 65-vuotiaat) sekä palveluohjaaja puh.09 5056456 (alle 65-vuotiaat).