Bästa grankullabor,

”Vid tröskeln till det tjugonde århundradet var den nejd, där Grankulla stad idag befinner sig, ett stycke praktiskt taget orörd natur. Någon enstaka hästskjuts rörde sig ibland på den väg, längs vilken invånarna i sydöstra Esbo kunde söka sig till sin kyrka. För övrigt fanns ingenting som bröt stillheten – ekorren som satt i granen och skulle skala kottar löpte ingen risk att höra barnen och därför få så bråttom. Den levde ostörd av mänskor och helt omedveten om att den en dagskulle göra sitt inträde i heraldikens värld genom att som en symbol för Grankulla smycka köpingens och sedermera stadens vapensköld.”

Näin aloittaa Ragnar Meinander kuvauksensa Kauniaisten historiasta kirjassa Osakeyhtiö, josta tuli kaupunki vuodelta 1986.

Useimmat teistä varmasti tuntevat tarinan maaliskuun 15. päivältä vuonna 1906, jolloin kuusi herraa filosofian tohtori Janne Thurmanin johdolla perusti Aktiebolaget Grankullan Helsingin Seurahuoneella. Thurmanit ja muutama muu perhe olivat jo aikaisemmin panneet merkille luonnonkauniin alueen junaradan varrella ja hankkineet sieltä tontteja tervehenkisen maalaiselämän viettoa varten. Hyvän ratayhteyden ansiosta alueen sijainti oli täydellinen; hiljattain avattu junapysäkki tarjosi helpon ja joustavan yhteyden Helsinkiin.

Yhtiön tarkoitukseksi määritettiin ”ostaa ja viljellä maatiloja Uudenmaan läänissä sekä erottaa ja myydä näistä palstoja”. Yhtiö osti välittömästi maata Glimsistä, Gallträskin ympäriltä ja junaradan läheisyydestä ja myi sitten tontteja lähinnä pääkaupungista kotoisin oleville perheille, jotka halusivat muuttaa nauttimaan maaseudun raikkaasta ilmasta.

Riskinotto kannatti. Hankkeesta tuli menestys. Jo ensimmäisen vuoden aikana yhtiö aloitti kaupunkisuunnittelun ja usean tienrakennusprojektin. Samalla onnistuttiin lobbaamaan Kauniaisiin oma juna-asema, sen sijaan, että asemarakennus olisi pystytetty Kiloon, joka myös oli vahvasti ehdolla. Vuonna 1908 komea Kauniaisten asema korvasi vaatimattoman pysäkin. Kaupunkisuunnittelu uskottiin arkkitehti Lars Sonckin tehtäväksi. Myös huviloiden rakennuttajat palkkasivat tuon ajan nimekkäimpiä arkkitehteja ja rakennusmestareita toteuttamaan rakennushankkeitaan.

Den allt större mängden barn i det nya villasamhället krävde att också skolfrågan måste avgöras. Det tog inte lång tid före aktiebolaget hade beslutat grunda en garantiförening för att trygga starten av undervisningen i en ny svensk samskola. Den första skolbyggnad stod klar år 1909, den äldsta delen av det som idag är vår Ungdomsgård.

Ett fungerande och trivsamt villasamhälle växte sakta upp, ett samhälle som också lockade till sig samtidens kulturpersonligheter.

Otaliga är de bildkonstnärer, skulptörer och författare som tillsammans med sina familjer bosatte sig i Grankulla och idkade sitt konstnärskap här. Man kan med fog säga att Grankulla i mycket bärs upp av detta arv, att man alltid satsat på goda skolor med inspirerande lärare, hållit på traditioner, ordnat kulturevenemang av olika slag och på så sätt sammansvetsat grankullaborna.

Aktiebolaget Grankulla stod som sagt i praktiken för utvecklingen av det nya villasamhället, eftersom Esbo inte visade något intresse för Grankullas öde. Då Grankulla år 1916 uppnått en status av ”samhälle med sammanträngd befolkning”, ville grankullaborna att orten skulle bli en självständig köping. Det skedde också, nog efter flera utredningar, vid årsskiftet 1920. Grankulla blev då det självständiga Finlands första köping, och aktiebolagets storhetstid var därmed över.

Elämä Kauniaisissa jatkoi kulkuaan.
Kauppalan kasvaessa suomenkielisen väestön osuus nousi ja vuonna 1949 Grankullan kauppala sai virallisen suomenkielisen nimensä Kauniainen. Samanaikaisesti oma orava-vaakunamme näki päivänvalon. Se selvisi voittajaksi kauppalanhallituksen julistamassa suunnittelukilpailussa.

1960-luvulla Kauniainen sai voimakkaan kasvusysäyksen kun O-I Meurmanin uusi asemakaava hyväksyttiin ja uudisrakentaminen alkoi toden teolla. Sekä keskustaan että Kasavuoreen nousi kerrostaloja ja kunnan asukasluku nousi merkittävästi. Kaupunkioikeudet Kauniainen sai vuodenvaihteessa 1972. Silloin myös enemmistö kauniaislaisista puhui äidinkielenään suomea.

Kaksikielisyys on aina ollut luonteva osa kauniaislaisuutta. Meillä se on koettu aidosti rikkautena, jota yhä ilahduttavasti vaalitaan niin yhdistyksissä kuin urheiluseuroissakin sekä ennen kaikkea lasten- ja nuorisotoiminnassa. Lapset ja nuoret ovat ennakkoluulottomia ja suhtautuvat avoimesti eri kieliin ja kulttuureihin. Itselleni elävä kaksikielisyys on aina merkinnyt yksinkertaisesti sitä, että jokainen voi puhua omaa äidinkieltään ja tulla ymmärretyksi. Tätä periaatetta on noudatettu esimerkillisesti kaupungin kaikissa luottamuselimissä. Se on mielestäni arvokas periaate.

Yhdistystoiminnalla on ollut ja on yhä aivan erityinen rooli Kauniaisissa. Voimme perustellusti todeta, että eri organisaatioilla ja seurakunnilla on ratkaiseva merkitys kaupunkimme yhteisöllisyyden ja yhteishengen luojana. Kolmannen sektorin toiminta tuo myös vahvan lisäpanoksen kaupungin omaan palvelutarjontaan.

Kauniaisten VPK on kaupunkimme vanhin edelleen toiminnassa oleva yhdistys. VPK hankki 1920-luvun alussa Asematieltä oman huvilan. ”Brankis” on toiminut vuosikymmeniä kokoontumis- ja juhlahuoneistona kaikille kauniaislaisille. Entäpä partiot ja urheiluseurat, Grankulla IFK etunenässä, tai Grankullagillet ja eläkeläisyhdistykset, kulttuuriyhdistykset, Granin Lähiapu, Lions- ja Rotary-klubit, koulusäätiöt, poliittiset järjestöt, kuorot ja orkesterit, marttayhdistykset ja jopa moottoripyöräkerho? Metodistikirkko oli ensimmäinen Kauniaisiin pysyvästi kotiutunut seurakunta. Sen ylpeydenaiheena seisoo jo vuonna 1917 rakennettu kaunis punatiilikirkko aivan ydinkeskustan tuntumassa, Kirkkotiellä.

Mutta aina ei aurinko ole paistanut. Kauniaisten olemassaolo ja itsenäisyys ovat olleet uhattuna moneen otteeseen. Jo 1930-luvulla viriteltiin ensimmäisiä yhdistymishankkeita. Mutta aivan viime vuosina, parin viime hallituksen käynnistämät kuntien pakkoliitosehdotukset ja sote-uudistukset ovat kuitenkin muuttaneet asetelmia merkittävällä tavalla. Vaikka kyseiset hankkeet ovat kompastelleet ja horjahdelleet vuodesta toiseen, ne muodostavat edelleen vakavan uhan hyvin toimivan kaupunkimme olemassaololle.

Naapurimme Espoo on useaan eri otteeseen ilmaissut kiinnostuksensa Kauniaisten, reikaleipänsä reiän, sulauttamiseen itseensä. Olemme tästä huolimatta kiitollisia siitä hyvästä yhteistyöstä, jota olemme Espoon kanssa vuosien ajan ylläpitäneet, erityisesti koulusektorilla. Ilman hyviä naapurisuhteita ja pääkaupunkiseudun yhteistyöelimiä olisi meidänkin vaikea toteuttaa kaikkia niitä tehtäviä ja palveluja joita valtiovalta ja kaupungin asukkaat meiltä edellyttävät. Lämmin kiitos naapureillemme hyvästä yhteistyöstä. Edetkäämme jatkossa samalla tiellä.

Vad är det som är så unikt med Grankulla? Vad har vi fått till stånd?
Med facit i hand kan vi säga att Grankulla har övervunnit en mängd hinder och mot alla odds fortfarande är en kommun som i de flesta hänseenden och med olika kriterier mätt, klarar sig mycket bra. Vad kan detta bero på? Jag nämnde redan det viktiga kulturarvet och satsningen på barn och skolor. En annan viktig orsak är naturnärheten och miljön, både den byggda och den i naturtillstånd. Invånarnas möjligheter att idka olika former av motion och idrott, en sak som kommunen alltid prioriterat högt, kan också räknas till våra framgångsrecept. Liksom närdemokratin och det att de förtroendevalda haft gott omdöme och förvaltat och använt de inströmmade skattemedlen på ett vettigt och långsiktigt sätt.

Tällaisena juhlapäivänä lienee soveliasta kehua julkisesti kotikaupunkiaan. Kauniainen tunnetaan yleisesti kai jonkinlaisena Suomen kultapossukerhona, jonka hyvin koulutetut jäsenet maksavat vähän kuntaveroa. Tämä kuva kaipaa hieman täydennystä. Kauniaislaiset ovat erittäin kiinnostuneita kotiseutunsa asioista. Niinpä kuntavaalien, ja myös muiden vaalien, äänestysprosentti on meillä kerta toisensa jälkeen maan korkeimpia. Suomen ensimmäinen pujottelumäki rakennettiin Kauniaisiin 1930-luvulla ja rehtori Magnus Hagelstam keksi aikanaan idean koululaisten hiihtolomasta. Kauniaisiin perustettiin maan ensimmäinen partio sekä ensimmäinen lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Suomen ainoa kunnallinen hautausmaa löytyy Kauniaisista. Myös politiikan alueella olemme olleet edelläkävijöitä: maan ensimmäinen ympäristönsuojelulautakunta aloitti toimintansa Kauniaisissa vuonna 1972 ja muutama vuosi sitten kaupunkimme sai arvonimen vuoden tervein kunta valtakunnallisessa kilpailussa.

Vietämme tänään Kauniaisten 110-vuotispäivää, joka on samalla lähtölaukaus juhlavuotemme monille tapahtumille. Koulut, päiväkodit, yhdistykset ja yhteisöt tulevat monin eri tavoin huomioimaan juhlavuoden teemat: historian, yhteisöllisyyden ja ympäristön. Granipäivää vietetään keväällä juhlan merkeissä ja syksyllä on tiedossa toinen suuri tapahtuma kaikille kaupunkilaisille. Juhlavuoden tärkeisiin hetkiin kuuluu myös päätös kaupungintalokorttelin arkkitehtikilpailun voittajasta. Maankäyttöstrategiamme tavoitteita on keskittää uusien asuntojen tuotanto keskustan alueelle ja näin kyetä säilyttämään arvokkaat huvila-alueet vihreinä.

Meidän juhlavuotemme on lisäksi erinomainen kenraaliharjoitus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlille vuonna 2017.

Jag återgår till Ragnar Meinanders text och dess slutord:

”Aktiebolaget Grankulla har slutfört den mission dess stiftare i tiden ville ge det. Men i Grankullas historia kommer det för all framtid att inta en mycket bemärkt plats. Grankulla av idag är i många avseenden annorlunda än Grankulla på Janne Thurmans tid. Men trots alla förändringar präglas fortfarande väsentliga delar av staden av den miljöfilosofi som vägledde Thurman och hans samtida. Om grankullaborna av idag trivs med att få bo i en naturnära och komfortabel miljö – och det torde de flesta göra – så har de allt skäl att ibland ägna Janne Thurman och dem som tillsammans med honom lade grunden till denna miljö, en tacksam tanke.”

Mukavaa Granipäivää – Ha en trevlig Granidag!

Veronica Rehn-Kivi
Valtuuston pj
Fullmäktigeordförande