Joukko pelottomia opiskelijoita Kauniaisten lukiosta ja Gymnasiet Grankulla samskolanista otti rohkean askeleen tuntemattomaan ja lähti opintomatkalle kohti Itä-Afrikan helmeä, Keniaa.
Auringon paahtaessa kirkkaalta taivaalta joukko suomalaisia opiskelijoita kävelee leveää tietä pitkin. Katukuvaa hallitsevat väenpaljous sekä peltilevyistä ja sekalaisesta saatavilla olevasta materiaalista rakennetut talot, joita ihmiset kutsuvat kodeikseen. Roskan määrä kaduilla on valtava. “How are you?” kuuluu pienten lasten iloinen huuto. Nämä lapset, jotka elävät kaiken tämän kurjuuden keskellä, ovat kaikesta huolimatta täynnä toivoa ja jaksavat olla kiitollisia elämän pienistä iloista. Tämä on Kibera, yksi Afrikan suurimmista ja köyhimmistä slummeista.
Nairobiin ja sen länsiosassa sijaitsevaan Kiberan slummiin ryhmämme tutustui aivan matkan lopussa tammikuussa. Matkan alkupuoliskon vietimme maan kaakkoisosassa hyvin maaseutumaisella Taita Hills -vuorten alueella tutustuen muun muassa lukuisiin maatiloihin sekä paikalliseen kouluun, Canon Kituriin. Kouluvierailu havainnollisti meille tavallisten kehitysmaan nuorten elämää, joka on hyvin erilaista omaamme verrattuna. Koulussa esimerkiksi vallitsee erittäin tiukka kuri, minkä lisäksi opiskelijat asuvat koulussa lähes ympärivuotisesti hyvin alkeellisissa oloissa.
Pilvenpiirtäjiä ja peltikyhäelmiä
Aivan toista maailmaa edustaa Kenian pääkaupunki, Nairobi, joka on yksi Itä-Afrikan suurimmista talouskeskuksista. Suureksi yllätykseksemme kehitysmaan nopeasti kasvava suurkaupunki oli ensisilmäyksellä kuin mikä tahansa muukin metropoli: autoteitä reunustivat kansainvälisten yritysten valtavat mainostaulut, kaduilla kulki pukuun sonnustautuneita bisnesmiehiä ja moderneja pikaruokaravintoloita löytyi joka nurkasta.
Koulussa vallitsee tiukka kuri ja opiskelijat asuvat alkeellisissa oloissa sisäoppilaitoksessa.
Vaikka länsimaalaistuminen näkyy yhä enemmän ja enemmän Nairobissa, pintaa syvemmällä kaupungissa kytee kuitenkin monia vakavia sosiaalisia ongelmia. Ihmisten väliset tuloerot ovat valtavat, minkä ihmisten asuinolot räikeästi paljastavat. Heti keskustan ulkopuolella asutus muuttuu nopeasti korkeista ja kiiltävistä rakennuksista alkeellisiin peltikyhäelmiin. Nämä kaupunkimaisemat eroavat suuresti keskustan modernista ilmapiiristä, mutta kuvastavat kenties parhaiten tavallisten afrikkalaisten ihmisten elämää.
Henkisesti rankka matka
Köyhimpää ääripäätä edustaa Kiberan slummi, joka paljastaa Nairobin monet kasvot. Roskan ja ihmismassojen täyttämässä slummissa sijaitsevaan Drug Fightersin kouluun ryhmämme vei lahjoituksena runsaasti vaatteita, leluja, reppuja ja koulutarvikkeita, jotka oli alkutalvesta kerätty kummankin lukion yhteisvoimin. Lisäksi osa syksyn taksvärkkituotoista lahjoitettiin koulun omistaman maatilan hyväksi. Rahalahjoitus koulun oman ruoantuotannon parantamiseksi on esimerkki kestävästä kehitysavusta: kun tuetaan ihmisten omaa toimeentuloa yksittäisten ruokalahjoitusten sijaan, saadaan aikaan pitkäkestoisempia tuloksia.
Totuus maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta iski ryhmäläistemme kasvoille kertaheitolla. Se, miten jotkut ihmiset joutuvat elämään ja taistelemaan selviytyäkseen, herätti ristiriitaisia tunteita, jopa tietynlaista syyllisyyttä. Matka olikin monelle henkisesti hyvin rankka, minkä lisäksi kärsivällisyys ja fyysinen jaksaminen joutuivat koetukselle useaan otteeseen. Kyyneliltä emme välttyneet, mutta tätä kokemusta ei kukaan vaihtaisi pois mistään hinnasta. Henkeäsalpaavan kauniit luonnonmaisemat, komeat villieläimet sekä tietysti ystävälliset ja lämminhenkiset ihmiset ovat lunastaneet erityisen paikkansa jokaisen ryhmäläisen sydämessä.
Iina Rusanen
Kauniaisten lukion opiskelija
One thought on “Köyhyyden monet kasvot”