Yhdyskuntalautakunta käsittelee tiistaina 7. kesäkuuta sitä, milloin kaupungintalokorttelin asemakaavoitus alkaa. Kaupunginhallituksessa asia on esillä 15. kesäkuuta.
Kaupungin tiedotussihteeri Markus Jahnsson painottaa, että asemakaavan muutostyö kestää kauan, vähintään kaksi vuotta.
– Meillä on tulevina vuosina edessämme monta vaihetta kuten suunnitelmien esillepanoja ja osallistumismahdollisuuksia asukkaiden kuulemisineen ja valitusmahdollisuuksineen, sanoo Jahnsson.
Hän muistuttaa, että yhtäkään voittaneista ehdotuksista ei toteuteta sellaisenaan, vaan niistä otetaan ideoita tulevaan suunnitteluun.
”Taistelu Kauniaisten kaupungintalosta on alkanut” kirjoitti Hbl 25.5. etusivullaan. Aika dramaattista. Miten sinä kommentoit?
– Kaupungintalon kohtalo ratkaistaan sitten kun koko prosessi on käyty, eli säilytetäänkö talo vai siirtyykö kaupungin hallinto uudisrakennukseen. Siihen on vielä pitkä matka.
Tärkeä viheralue
Hbl haastatteli suunnitelmista kauniaislaista Bo-Erik Björkiä. Hesarissa tai Länsiväylässä ei ole asiasta juttua näkynyt. Björk oli myös yksi KG6:ssa huhtikuussa julkaistun kriittisen yleisökirjoituksen allekirjoittajista.
– Meitä on monta joilla on vahvoja mielipiteitä asiasta. Keskeistä ei ole vain itse kaupungintalon säilyttäminen vaan tietenkin kaupungintalosta, sen edessä olevasta puistosta, nyt pysäköintiin käytettävästä alueesta ja lasten leikkipuistosta muodostuva kokonaisuus. Voi hyvin sanoa, että alue on Kauniaisten ”kaupunginaukio” ja vihreä keidas, sanoo Björk.
– Meille, jotka liikumme alueella päivittäin, tämä viheralue on mitä tärkein. Emme me kaikki jaksa kävellä Gallträskille, Kasavuoresta puhumattakaan. Kokonaisuutta tämän kaiken ympärillä täydentävät useat suhteellisen matalat kerrostalot, joilla on avoimet ja lehtevät pihat, jotka näkee hyvin kun tassuttelee kauppakeskuksen edessä, näitten hullujen suljettujen korttelipihojen sijaan, joita nyky-arkkitehtuuri näyttää suosivan, kuten se korkea betonimassa Kauniaistentien eteläpuolella.
Björkin mukaan Junghansinkujan ja Villa Junghansin väliselle tontille, johon on jo kaavoitettu asuintaloja, voi hyvin rakentaa. Edellyttäen kuitenkin, että pysytään samanlaisessa avoimessa konseptissa ja samoissa mittasuhteissa kuin on nykyisissä, noin vuoden 1970 punatiilitaloissa, jotka ovat risteyksessä tontista etelään ja länteen.
– Sehän ei olisi vau-arkkitehtuuria, mutta kuitenkin harmoniassa ympäristön kanssa, pohtii Björk ja hämmästelee mielipiteitä joiden mukaan kaupungintalon tontti on pakko ”uhrata” että huvila-alueet voitaisiin säilyttää.
Björkin mielestä nyt pitäisi ottaa aikalisä ja katsoa, miten muun muassa kauppakeskuksen laajennus ja meneillään olevat uudet rakennustyöt keskustassa tulevat vaikuttamaan liikenteeseen ja pysäköintiin.
Arvokas kilpailu!
Palkintolautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi toteaa, että ideakilpailu oli arvokas.
– Kilpailu oli korkeatasoinen ja nyt me voimme poimia rusinat pullasta säilyttääksemme Grani-hengen keskustassamme.
– Me haluamme urbaaninen keskustan joka on kuitenkin vihreä ja avoin ja jossa kaikki voivat kulkea. Mikään asuntoyhtiö ei saa sulkea sitä. Ja on todella tärkeää että meillä on puisto kohti liikenneympyrää, sanoo Rehn-Kivi, itsekin arkkitehti.
NCC työssä
Niin kutsutun Vetoketjutalon taru on pian lopussa kun NCC tekee tilaa Kauppakeskus Granin uudelle osalle ja viimeiselle keskustaan suunnitellulle asuinrakennukselle Tribuunille.
Selvää on jo, että Kauniaistentie 9 sijaitsevan konttoritalon purun pitäisi olla valmis heinäkuun lopussa/elokuun alussa. Päivittäin töitä tehdään klo 7 ja klo 19 välisenä aikana. Meluisimmat ja pölyisimmät työvaiheet sanoo NCC yrittävänsä toteuttaa klo 9 ja 16 välillä.
Rakentamisen marssijärjestys on sitten se, että ensin ovat vuorossa kauppakeskuksen kiinteistön työt, kun taas asuintalo saanee odottaa vielä jonkin aikaa.
– Kuinka kauan, sitä emme vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, toteaa yksikön johtaja Jyri Raunio NCC:stä.
– Riippuu siitä, miten nopeasti asunnot käyvät kaupaksi, asukkaiden valitsemien asuntojen suunnittelutyöstä sekä rakennuslupaprosessista. Toivomme tietenkin, että rakentaminen alkaisi syksyllä, sanoo Raunio.
SIRKKU VEPSÄLÄINEN, KÄÄNNÖS
Mistä kilpailussa oli kyse?
AVOIN KILPAILU 2.11.2015–15.2.2016. Kilpailu oli yleinen, kaikille avoin suunnittelukilpailu, johon osallistuttiin nimimerkillä. Sen järjesti kaupunki yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn kanssa. Parhaimmat ehdotukset olivat esillä kaupungintalolla ja netissä 19.5.-3.6.
IDEAKILPAILUN IDEANA oli ennen kaikkea kerätä realistisia, korkeataloisia ja toteuttamiskelpoisia ideoita asemakaavamuutosta varten Kauniaistentie eteläpuolella olevan keskusta-alueen kehittämiseksi.
KAUNIAISILLE OMINAINEN. Kilpailun päämääränä oli luoda keskusta-alue jossa rakennukset, katutilat ja tori muodostaisivat kaupunkiympäristön Kauniaisille ominaisella tavalla. Kaupungintalokorttelin tontit ovat kaupungin omistuksessa ja kortteli viimeistelee keskustakokonaisuuden.
YHTENÄINEN KAUPUNKIKUVA. Tarkoitus oli, että kilpailun osanottajat saisivat aikaan yhtenäisen kaupunkikuvan, joka muodostuisi ensisijaisesti asunnoista, mutta myös sopivassa suhteessa liike- ja toimistotiloista sekä kaupungin hallinnollisista tiloista..
KAUPUNGINTALON KOHTALO. Kilpailun osanottajien piti arvioida kunnostetaanko nykyinen, 40-vuotias kaupungintalo vai puretaanko se kokonaan tai osittain. Purkamisvaihtoehdossa piti hallinnollisille tiloille osoittaa kilpailualueelta uusi paikka.
PÄIVÄKOTI PURETAAN, KELTAINEN HUVILA SÄILYY. Kaupungintalotontti ja sen eteläinen naapuri Junghansinkuja 3 muodostavat kilpailusääntöjen mukaan noin 2,5 hehtaarin suuruisen selkeän kokonaisuuden. Suuntaa antava rakennusvolyymi on noin 25–30 000 asuinneliötä. Kaupungintalon tontilla oleva päiväkotirakennus puretaan ja Gula Villan säilytetään.
KUKA VOITTI MITÄ? Koko palkintosumma oli 115 000 euroa ja palkintoja jaettiin kolme: 1. palkinto oli 50 000 €, toinen 30 000 € ja kolmas 20 000 €. Kaksi ehdotusta lunastettiin, kumpikin hintaan 7 500 €.
KILPAILUN TULOKSET
1. “Huvilat”. Selina Anttinen och Vesa Oiva. Anttinen / Oiva.
2. ”Tillsammans”. Samat tekijät kuin yllä / Samma upphovsmän som ovan.
3. ”Taskut” MDH-Arkitekter SA. Minna Riska, Dagfinn Sagen, Helge Lunder, Heleri Nömik, Ida Revfem, Benjamin Sjöberg, Sigbjörn Willemsen & Masu Planning: Malin Blomqvist och Sune Oslev.
Lunastettu / Inlösen Garden & City Aaro Artto, arkitekt SAFA, assistent Salla Hoppu, arkitekt SAFA/ Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy.
Lunastettu / Inlösen Tiku ja Taku Väinö Nikkilä, arkitekt SAFA, Jussi Palva, arkitekt SAFA, Riina Palva, arkitekt SAFA, Ilkka Salminen, arkitekt SAFA. Assistenter: Aino Airas, tekn.kand./ark., Otto Autio, tekn.kand./ ark., Tero Hirvonen, inr.arkit. SIO, Jukka Kangasniemi, tekn.kand./ ark. och Milla Parkkali, arkitekt SAFA. Verstas Arkkitehdit Oy.
Kunniamaininnat / Hedersomnämnanden Leviathan Perttu Pulkka, arkitekt och Härold Teemu Aarnio, Viivi Snellman, Marcus Ahlman, Julia Petterson-Hakava, Martin French/ Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Arkitektbyrå Oy.
PALKINTOLAUTAKUNTA. Valtuuston pj / Fmgeordförande Veronica Rehn-Kivi (myös lautakunnan pj / även ordförande i kommittén) arkkitehti / arkitekt SAFA, kaupunginhallituksen pj / stadsstyrelseordförande Finn Berg, kaupunginhallituksen jäsen / stadsstyrelseledamot Lauri Ant-Wuorinen, kaupunginhallituksen 1. Vpj / stadsstyrelsens 1. viceordf Tapani Ala- Reinikka, taitelijilja / konstnär Nina Ruokonen, arkkitehti / arkitekt Tuomas Rajajärvi, kaupunginjohtaja stadsdirektör Torsten Widén (vaihdettu / utbytt 10.2 Christoffer Masar), yhdyskuntatoimen johtaja / direktören för samhällsteknik Marianna Harju, arkitekt, maankäyttöpäällikkö / markandvändningschef Marko Lassila, kaupunginsihteeri / stadssekreterare Gun Söderlund, Esa Kangas, arkkitehti / arkitekt SAFA, Virve Väisänen, arkkitehti / arkitekt SAFA.
Ensimmäisen palkinnon voittaneet Selina Anttinen ja Vesa Oiva avustajineen työnsä ”Huvilat” ympärillä.
Vasemmalla palkintolautakunnan ja valtuuston puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi ja oikealla kaupunginjohtaja Christoffer Masar.