Maamme taloudellinen tilanne ei ole muuttunut, ja hallituksen työtä leimaa päätöksenteon vaikeus. Odotamme nyt hallituksen pelinavausta sekä sote-uudistuksen että talousarviosäästöjen osalta.
Sote on suurin kuntiin milloinkaan kohdistunut muutos. Uudet maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, ja käytännössä hoitopalveluista huolehtivat maakunta, yksityiset yritykset tai kolmas sektori.
Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan kaupunginjohtajat ovat yhdessä laatineet ehdotuksen pääkaupunkiseudun sote-erillisratkaisuksi, jossa otetaan huomioon alueen erityispiirteet, koko ja kustannukset; nämähän ovat ratkaisevasti erilaiset kuin muualla maassa. Toivottavasti pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisunsa, jossa kaupungit itse voisivat sekä vastata hoidon järjestämisestä että huolehtia hoidosta käytännössä.
Jää nähtäväksi, hyväksyykö valtioneuvosto tämän ehdotuksen, joka tehtiinkin valtioneuvoston kehotuksesta. Oli miten oli, kuntien on suunnittelussaan lähdettävä siitä, että sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alussa.
Nykyisessä ehdotuksessa soten rahoittamiseksi Kauniainen on häviäjä. Jos lähdetään Kauniaisten vuoden 2016 talousarviosta, valtiolle siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina 29,4 milj. euroa samalla kun 12,33 prosenttiyksikköä eli 42,0 milj. euroa poistuisi kunnan tuloverosta, jonka kokonaissumma on 56,2 milj. euroa. Tuloverosta kaupunki saisi pitää 4,17 prosenttiyksikköä eli 14,2 milj. euroa. Kun tähän lisätään yhteisö- ja kiinteistöverot, Kauniaisilla olisi 19,5 milj. euroa sivistystoimen, yhdyskuntatekniikan ja hallinnon rahoittamiseen. Näiden vuotuiset kustannukset ovat 55,2 milj. euroa. Puuttuva osa on määrä kattaa valtionosuuksilla, joista siirtymäkauden jälkeen vähennetään 1 milj. euroa. Tämä summa on korvattava kustannussäästöillä tai korottamalla kunnallisveroa.
Lopputuloksena tästä olisi se, että oltuaan tähän asti nettomaksaja Kauniaisista tulisi yksi suurimmista valtionosuuksien nettosaajista ja kaupunki olisi siten riippuvainen valtion budjettivaroista. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakatessa kunnallisena toimintana Kauniaiselle jää hoidattavakseen pääsiallisesti yhdyskunta- ja sivistystoimen tehtäviä eli ne tehtävät, jotka olivat perustana Kauniaisten synnylle vuonna 1906.
Koululla on aina ollut tärkeä rooli Kauniaisissa.
Grankulla Samskola aloitti toimintansa 1907 ja Kauniaisten Lukio 1967. Molemmat koulut, jotka olivat syntyneet yksityisestä aloitteesta, kunnallistettiin vuonna 1977, kun Suomessa siirryttiin peruskouluun. Suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet sijoitettiin silloin nykyisiin koulurakennuksiinsa ja yläasteet omien kieliryhmiensä lukioiden yhteyteen.
Kauniainen on määrätietoisesti panostanut kouluihinsa ja kehittänyt niitä. Suomenkielinen peruskoulu on monen vuoden ajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kehittänyt uusia oppimismenetelmiä ja peruskoulun oppimisympäristöä ns. unelmakouluprojektissa, joka on saanut kansallista tunnustusta.
Perusopetusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1999, ja vuonna 2001 annettiin asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta. Näin tuli mahdolliseksi luoda yhtenäiskoulu, joka käsittää vuosikurssit 1–9 ilman jakoa ala- ja yläasteeseen. Perusopetuksen tavoitteena on luoda opetuksellisen yhtenäisyyden ja yhteisten arvojen pohjalta oppilaalle eheä oppimispolku ja elinikäisen oppimisen alku. Yhtenäiskoulu on kaikkineen nimenomaan kasvatuksellisesti perusteltu ratkaisu, jolla pyritään tukemaan kasvua ja oppimista katkeamattomana prosessina ja ottamaan huomioon oppilaan kehitysaste.
Suomenkielinen koulutoimi haluaa opetuslautakuntansa tuella hyödyntää pedagogisia saavutuksia ja siirtyä perusopetuksessa yhtenäiskouluun. Tällä tavoin pyritään jatkossakin pysymään kansallisesti katsoen huipputasolla mitä tulee oppilaiden henkilökohtaiseen kehitykseen ja oppimistuloksiin.
Yhtenäiskouluratkaisun valinneiden kuntien kokemukset osoittavat, että pedagogisesti parhaat tulokset saavutetaan koko koulun toimiessa yhdessä koulurakennuksessa.
Yhtenäiskoulun perustaminen suomenkieliseen perusopetukseen ei tuo varsinaista kustannussäästöä Kauniaisten koulutoimeen mutta parantaa oppilaiden oppimistuloksia ja henkilökohtaista kehitystä sekä näin ollen myös heidän mahdollisuuksiaan päästä toisen asteen jatko-opintoihin.
Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin koulurakennusten vaihtoa alakoulun ja Kauniaisten Lukion kesken. Rakennusten vaihto mahdollistaa samalla Kauniaisten Lukion opiskelijamäärän nostamisen 500 opiskelijaan, mikä merkitsisi noin 0,5 milj. euron lisätuloa/ vuosi. Näinä taloudellisesti karuina aikoina tämä on win-win-tilanne – paremmat oppimistulokset oppilaalle ja lisätuloa kaupungille.
Luottamushenkilöiden tehtävänä on katsoa koko Kauniaisten etua. En voi vain kylmästi jättää asiaa sikseen ja tehdä päätöksiä todentamattomien lausumien pohjalta, vaan velvollisuuteni on päättää asia-argumenttien pohjalta ja ne puhuvat yhtenäiskoulun perustamisen ja koulurakennusten vaihdon puolesta. Kauniaisissa ei voi puhua kohtuuttomista etäisyyksistä, mutta selvää on, että rakennusten vaihto vaatii toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Finn Berg
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Aika erikoista, että koko muu kaupunginhallitus oli kuitenkin täysin toista mieltä asiasta. Haluaisin myös tietää, mistä tavallinen kuntalainen voi löytää nämä yhtenäiskoulua ylistävät “tutkimustulokset”? Toistaiseksi olen nähnyt ainoastaan yhden väitöskirjan, jonka tulokset nimenomaan puhuivat pienempien yksiköiden puolesta. Ja koko kaupungin etu, pieniä polkemalla. Hienoa ja vastuullista politiikkaa kerrassaan! Kuntavaaleja kohti …
On totta, että opetustoimen esittämässä selvityksessä oli otettu huomioon vain asia-argumentteja, jotka puoltavat yhtenäiskoulun perustamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei etenkin saman katon alla toimiviin yhtenäiskouluihin liittyisi riskejä ja ongelmia. Esim. Heli Sahlstedtin väitöskirjassa todetaan, että koulun koko on erittäin kriittinen tekijä oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin vaikuttajana. Noin 600:n oppilaan yksikkö koettiin jo liian suureksi. Te olette ajamassa kuntaamme yli 700:n oppilaan peruskoulua, saman katon alle.
Kuten kaupunginhallituskin on linjannut, yhtenäiskoulu ja oppilaiden oppimistuloksien parantaminen ja henkilökohtainen kehitys ei edellytä koulurakennusten vaihtoa. Valtakunnallisestikin on huomioitu, että koulupolun yhtenäistämistä voi tehdä yli rakennus- ja koulurajojen.
Uudessa opetussuunnitelmassa keskeistä on, että lapset oppivat oppimaan. Kun aiemmin opettajat ovat olleet ns. tiedon syöttäjiä ja lapset vastaanottajia, nyt lasten on tarkoitus kehittyä aktiivisiksi oppijoiksi, jotka etsivät ja käsittelevät tietoa sekä arvioivat itse omaa oppimistaan. Tämä tapahtuu tukemalla lapsia yksilöinä. Yksilöllinen opetus, ryhmätyötaitojen kehittäminen sekä tiedon hakeminen ja arvioiminen pienryhmissä vaatii tilaa ympärilleen. Opetussuunnitelma korostaa tässä opetustilojen soveltuvuutta.
Olette varmasti perehtynyt suomenkielisen opetustoimemme rakennuksiin ja nähneet arkkitehdin piirustukset, jossa kaikki 1.-4. luokat on sijoitettu yhden pitkän käytävän varteen ilman mitään aulatiloja. Tämä käytävä-luokka –malli on erittäin joustamaton; opettajien mahdollisuus jakaa opetusryhmiä pienryhmiksi hankaloituu, kun viereisiin tiloihin ei voi mennä ja Kasavuoren pienemmät luokkatilat estävät ryhmien samanaikaista työskentelyä. Se hälinä kun vähintään 6 luokkaa ryntää samanaikaisesti kapeaan käytävään ei ole myöskään turvallinen. Jos olet käynyt Mäntymäen koulussa, olet ehkä huomannut pikkukoululaisten oman hyvän pihan, suuret eteisalueet, ja isot luokat. Nämä tilat mahdollistavat opetusryhmän jakamisen turvallisesti, erilaisten oppimisalueiden muodostamisen ja näin oppilaan kehityksen mukaisen opetuksen. Edes virkamiehemme eivät kiellä, että kyseinen tilamuutos on pienille koululaisille huonompi.
Pedagogisesti on myös erittäin merkitsevää mihin pienet koululaistemme sijoitetaan Kasavuoressa kun heidän määränsä kasvaa. Pienempiin luokkiin on joko mahduttava enemmän oppilaita, tai on levittäydyttävä isompien puolelle. Tarkoittaako tämä espoolaisten yläkoululaisten määrän laskua ja täten budjetin pienentymistä? Vai tarkoittaako se isompia luokkakokoja ja heikompaa opetuksen laatua? En tiedä, tähän ei oteta kantaa. Selvityksessä on ainoastaan mainittu, että Mäntymäessä alakoulu mahtuu kasvamaan ennusteiden mukaisesti. Tästä koituvia taloudellisia tai opettamisen laadun vaikutuksia ei ole sanallakaan mainittu selvityksessä, vaikka näillä on pitkäkantoiset seuraukset.
Itse näen, että rakennusjärjestely siirtäisi resursseja alakoululaisilta lukiolle (jonka oppilaista jo nyt 75% on espoolaisia). Haluatte kasvattaa lukion 375:sta 500:n lukiolaisen kampukseksi keskelle kyläämme. Tämän pitäisi tapahtua samalla laatutasolla lisäämättä opettajien tai terveyspalveluiden määrää. Mitä tapahtuu jos emme saa kokoon 500 oppilaan lukiota? Tai tulevat lukiolaiset tarvitsevat lähes yhtä paljon resursseja kuin nykyiset (toivottavasti eivät enemmänkin)? Tällöin opetustoimen säästöt eivät toteudu; lukio vaatisi entistä enemmän määrärahoja tai toisi yhä vähemmän valtionavustuksia. Koska raha ei kasva puussa, maksajina olisivat meidän lapsemme. Heidän avustajistaan, erityisopettajistaan, jakotunneistaan, oppimateriaaleista, iltapäivätoiminnasta jne. jouduttaisiin entisestään tinkimään.
Mitä jos peruskoulun levottomampi kouluympäristö tarkoittaakin kasvavaa erityisopetuksen tarvetta? Leikkaako muuttokustannukset, ulkopuoliset tuet, yllättävät parannustarpeet, lukion käynnistysvaikeudet, ja monet muut selvittämättömät kustannukset vain suomenkielisten lasten resursseja, vai napataanko rahat koko sivistystoimen budjetista (eli myös ruotsinkieliseltä puolelta)?
Tässä oli vain pieni osa huolenaiheista, joita ei ole opetustoimen vinoutuneessa selvityksessä edes käsitelty. On totta, että koulun sijainti on ongelmallinen, ja heikentää keskimäärin tonttiemme arvoa. Kaupunkimme houkuttelevuuden kannalta suurempi ongelma kuitenkin on, että ajamanne muutokset voivat tarkoittaa perusopetuksen laadun radikaalia laskua. Tästäkin syystä suomenkielisen puolen koulumuutos koskettaa jokaista kauniaislaista.
Se, että tässä tilanteessa näette negatiivisena puolena vain liikenneturvallisuuden, kertoo valitettavan paljon arvomaailmastanne.
Luulin, että Kauniaisten poliitikoille olisi selvää, että jokainen vastuuntuntoinen kunta panostaa ensin kunnon perusopetukseen. Sinänsä on virkistävää, että hymähtelyjen ja kuiskuttelujen sijasta uskalletaan esittää omia mielipiteitä. Toivottavasti muutkin RKP:n jäsenet nyt näkevät, että jos he kääntävät kouluvaihdon ongelmille selkänsä, me veronmaksajat ja äänestäjät katsomme heidän seisovan kaupunginhallituksen puheenjohtaja mielipiteen takana.
Vahvimmin rakennusvaihtoa ajavat virkamiehet ja vahvimmin sitä vastustavat koululaisten vanhemmat. Ajan trendin mukaan virkamiesten vastuu on ulkoistettu. Ehkä koska riskit eivät välittömästi realisoidu päättäjille ja virkamiehille, niitä ei ole selvityksessä käsitelty. Nyt riskin kantavat päättäjien ja virkamiesten sijaan Kauniaisten pienet koululaiset.
Lapsiperheillä on tietyt kriteerit muuttaa Kauniaisiin. Niistä yksi keskeisimpiä on turvallinen, keskeisellä paikalla sijaitseva ja sopivan kokoinen koulu, jollainen Mäntymäen koulu tällä hetkellä on. Aikuiset katsovat turvallisuutta tilastojen valossa, mutta pienelle koululaiselle turvallisuus on subjektiivinen kokemus. Millainen on kouluunlähtö pienimmille oppilaille silloin, kun isommat oppilaat pelottavat? Onko 6-vuotias pakko laittaa mopoautojen sekaan jos on muitakin vaihtoehtoja?
Osallistuin kuunteluoppilaana 22.8.2016 kaupunginvaltuuston kokouksen, jossa asiaa käsiteltiin. Suurin osa koulujen fyysistä yhdistämistä kannattavat kommentit liittyivät rahaan. Valtionosuuksien leikkauksesta johtuen osa päättäjistä haluaa Kauniaisiin isomman lukion. Eräs valtuutettu mainitsi puheenvuorossaan että “Kasavuoreen ei mahdu”. Muualta taas olen taas kuullut, että Kasavuoressa on tiloja tyhjillään. Ja jos ajattelee Kasavuoren koulun sijaintia ihan kartasta katsomalla, niin voisi kuvitella, että Kasavuoressa jos missä olisi “rajattomat mahdollisuudet” lisäsiipien yms. rakentamiseen ilman, että liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin joudutaan puuttumaan. Jos lukiota halutaan välttämättä kasvattaa, niin helpoiten ja kustannustehokkaimmin se tapahtuisi nimenomaan Kasavuoressa. Haluammeko siirtää mopoautorumban ja pysäköinnin Mäntymäen alueelle, jossa siihen ei ainakaan kartan mukaan ole tilaa?
Berg mainitsee jutussa, että “pedagogisesti parhaat tulokset saavutetaan koko koulun toimiessa yhdessä koulurakennuksessa”. Tälle väitteelle ei ole esitetty tutkimuspohjaa, vaan niin kuin toinen kommentoija kirjoittaa, tilanne on päinvastainen. Ja jos yhteen koulurakennukseen sijoittaminen olisi valtava etu lapsille, niin miksi RKP:n Berg ei aja ruotsinkielisen koulutoimen tilojen yhdistämistä?
Koulujen fyysinen yhdistäminen on saanut aikaan jo yhdistämistä vastustavan kansalaisliikkeen. On pöyristyttävää, että virkamiehistö ajaa edelleen tätä narua piippuun kauniaislaisten veronmaksajien rahoilla. Ehkä koulutoimen johto voisi jalkautua kouluihin kehittämään pedagogisia tuloksia konkreettisemmilla tavoilla?
Hyvä Finn Berg, on suorastaan vastuutonta viitata tutkimustuloksiin jos ei liitä mukaan lähdettä mistä näitä tutkimustuloksia pääsee katsomaan. Kuka tahansa voi heittää ilmaan ns. tutkimustuloksia ja perustella argumenttejaan tällä tavoin mutta tällaisella perusteluilla ei ole mitään faktapohjaa. Toisekseen näen tämän eräällä tavalla avoimena sodanulistuksena Kauniaisten suomenkielisiä kohtaan. Miksi RKP on niin kiinnostunut ajamaan tätä asiaa kun se ei heihin itseensä ja heidän kouluihinsa vaikuta – vai vaikuttaako? Miksi Finn Berg ei aja yhtä suurella ponnella samaa ruotsinkielisten koulujen osalta? Ei tule vastauksia. Demokratia on tipotiessään Kauniaisissa. Lisäksi jo huomattava vastustus vanhempien ja joidenkin opettajienkin taholta tulisi ottaa vakavissaan, te kaupungin edustajat, tehän olette meitä palvelemassa emmekä me teitä! Meitä asukkaita teidän tulee kuunnella.
TOIMITUKSEN TIEDONANTO: Finn Bergin kirjoituksen kommenttiketju ei ole lehden toimituksen puolesta poistettu. Saimme yhteydenottoja asiasta sähköpostitse ja puhelimitse pe aamulla ja otimme viipymättä yhteyttä ylläpitoon, jotta he selvittäisivät tapahtuneen. Ylläpito on löytänyt 5 FI kommenttia ja 1 SVE kommentia, ne näkyvät Disqus-systeemissä mutteivät tätä kirjoittaessa jostain syystä julkisesti. Ylläpito pyrkii paraikaa palauttamaan kommentit. Kyse on täysin tahattomasta teknisestä ongelmasta. Lehti rohkaisee kaikkien Granilaisten mielipiteiden näkymistä niin netti-lehdessä kuin paperilehdeesä eikä lehti ole kenenkään henkilön tai asian äänitorvi. Pyrimme monipulisuuteen ja oivomme mahdollisimman paljon keskustelua eri asioiden tiimoilta ja aiomme seurata koulukeskustelua, kuten muitakin kaupunkimme “kuumia perunoita” pitkin syksyä. HUOM! Kirjoittakaa myös paperilehden KIRJELAATIKKOON – seuraavan lehden dead-line on ensi to 15.9.! Pyrimme nostamaan kirjoitukset esiin myös paperilehden kannessa! Yst.terveisin, Nina Winquist, päätoimittaja
Olisikohan mahdollista hakea näitä peräänkuulutettuja säästöjä myös muilla tavoin? Oma ehdotukseni: hallinto/virkamieskoneiston keventäminen? Voisiko vihdoin myös miettiä suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutoimen tiiviimpää yhteistyötä, jopa yhdistämistä? Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden tiiviimpää yhteistyötä, yhteistä campusta? Vai vieläkö RKP:ssa pelätään kieli-identiteetin rapautumista, eikä suostuta näkemään kaksikielisyyttä (myös sitä, että suomenkieliset osaavat hyvin ruotsia!) todellisena kilpailuetuna. En useankaan lukukerran jälkeen ymmärrä mihin “win-win” -tilanteeseen kirjoituksessa viitataan, mutta säästöjä voisi yrittää aktiivisesti hakea muualtakin kuin kaikkein pienimpien koululaisten kouluviihtyvyydestä/turvallisuudesta.
PYRIMME POISTAMAAN “Charlotte Lassila” -tunnuksin tulleen asiattoman ja herjaavan kirjoituksen pikimmiten. Mikäli henkilö haluaa keskustella lehden asioista on hän tervetullut soittamaan toimitukseen.
Voitaisiin lopettaa täysin turhalta näyttävät tietyöt ja ihmeelliset koristelut paikkoihin, joissa ei olisi oikeasti mitään vikaa eikä kohennustarvetta. Ja lieneekö joka kerran ollut sattuma tai huonoa tuuria vaan mutta kun olen yrittänyt soittaa jollekin kaupungin työntekijälle normaalina virka-aikana, ei ketään saa koskaan kiinni. Keskus ei tiedä mitään muuta kuin että “pitäisi olla paikalla”.
Se taitaa olla “cin-cin” kun samppanjalasit kilahtelevat koulujen yhdistyttyä. Katsokaa jälkeen päin ketkä ovat hyötyneet yhdistymisestä ts. keillä on asema ja palkka nousseet, keiden valta on kasvanut! Nämä henkilöt löytyvät aloitteen takaa. Olen tullut siihen tulokseen että täältä kannattaa muuttaa pois niin kauan kuin kämpästä vielä jotain rahaa saa. Palvelut ovat alasajossa suomenkielisten osalta ja vyö kiristyy…