PITKÄLLISEN POHDINNAN ja laskelmien sekä muutaman työryhmän esitysten jälkeen kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että suomenkielinen peruskoulu ja lukio jatkavat opetustaan nykyisissä tiloissaan. Hallitus ei esitä myöskään yläkoulun ja alakoulun yhdistämistä yhtenäiskouluksi erillisissä rakennuksissa toimien. Lukion oppilasmäärää esitetään lisättäväksi aluksi 400:lla ja myöhemmin enemmänkin tilojen sallimissa rajoissa.
Entisenä Kauniaisten lukion ja Kasavuoren yläasteen rehtorina tekemieni laskelmieni mukaan lukion kasvattaminen on mahdollista, koska Kasavuoren koulukeskuksen opetustilat ovat vajaassa käytössä meneillään olevan toisen jakson aikana. Lukuvuoden kolmen ensimmäisen jakson aikana lukion opiskelijoiden määrä on suurimmillaan, koska abiturientit opiskelevat vielä opettajiensa johdolla aina helmikuun penkinpainajaisiin ja potkiaisiin asti.
Yhtenä ajatuksena on esitetty lukion siirtymistä Mäntymäen koulun tiloihin. Mielestäni Mäntymäen koulurakennus ei sovellu toisen asteen, lukion opiskeluun. Sieltä puuttuvat fysiikan, kemian ja biologian laborointitilat sekä auditorio. Jokainen nykyinen opetustila tulisi saneerata isompien opiskelijoiden tarpeiden mukaiseksi. Lukiolaisten ja opettajien ajoneuvot eivät mahtuisi tontille tai lähialueelle. Enimmillään autoja tulisi koulun ympäristössä olemaan n. 100 kpl, moottoripyörien, mopojen ja polkupyörien lisäksi.
Mäntymäen koulu soveltuu erinomaisesti nykyisten oppilaiden koulunkäyntiin. Se on rakennettu vanhimmalta osaltaan jo 50-luvulla pienten oppilaiden koulunkäyntiä varten. Alueen lukiot kilpailevat motivoituneista opiskelijoista ja Kauniaisten lukio on ollut vetovoimainen nykyisessä paikassaan, Kasavuoren koulukeskuksessa. Mäntymäen koulurakennusta ei voi hyvällä halullakaan mieltää soveltuvan lukion opiskelun tarpeisiin.
Talous sakkaa. Kaupungin lähivuosien talousarvioiden tasetta on pönkitetty myyntituloilla. Ilman niitä olisivat tilikausien tulokset olleet jo muutaman vuoden miinusmerkkisiä. Niinpä vuoden 2017 talousarvion ensi käsittelyssä hallitus päätyi esittämään, että korotetaan veroäyriä 0,25:llä prosenttiyksiköllä.
Hallituksen viime kokouksessa (19.10) otettiin esille isompi eli 0,5 %:n lisäys, jolloin veroprosenttimme olisi ensi vuonna 17,0. Korotuksesta jouduttiin äänestämään ja lopputuloksena oli, että suurempi korotusesitys menee valtuustolle päätettäväksi 14.11.Kokoomuksen edustajat olivat pienemmän korotuksen kannalla.
Kaupungin taloutta tulisi parantaa tuottavuudella ja säästöillä. Veroäyrin korotus on liian helppo tapa.
Keskustan jatkorakentaminen pysähtyi ainakin siihen asti, kunnes saadaan tyydyttävä neuvottelutulos valituksen kohteina oleviin autojen parkkipaikkoihin ja ajoramppeihin. Kauppakeskus Granin saneerauksen ja laajennuksen rakennusluvan piti astua voimaan 7.10. iltapäivällä, mutta siitä jätettiin valitus 6.10. Osuuskauppa Varuboden Osla Handelslagin puolesta. Olisiko valituksen kohteina oleviin ongelmiin voinut ottaa kantaa tai tehdä muutosesityksen jo hankesuunnitelman käsittelyssä? Osa kauniaislaisista onkin alkanut boikotoida kaupunkimme päivittäiskauppojen yksipuolista tarjontaa. Erikoista nykyrakentamisessa on, että kun tämänkin alueen rakentaminen alkoi, niin käsiteltiin pitkään autojen pysäköintipaikkoja ja nyt loppuvaiheessa ollaan saman ongelman edessä. Autotko menevät ihmisten asumisen ja elämisen edelle? Koko keskustan alueen rakentaminen on vuosia myöhässä. Onko tämä Kauniaisten ”Olkiluoto 3”? Olen pitkään ihmetellyt ja esittänyt eri foorumeilla, että miksei valitusmenettelyihin ole tullut muutosta. Edelleen on kenellä tahansa mahdollisuus valittaa melkein mistä tahansa. Muutosta valitusoikeuksiin on kuulemma tulossa, mutta varsin hitaasti.
Vielä sotesta: Ehdin jo viime kolumnissani hehkuttaa, että näyttää siltä, että voimme saada maakuntavetoisesta Sote-ratkaisusta poikkeavan pääkaupunkiseudun oman aluehallinnollisen kokonaisuuden, mutta kiville meni neljän kaupunginjohtajan esitys ao. asiasta. Toivotaan kuitenkin, että meidän terveysasemalla ja Villa Bredan palvelukeskuksella on tulevaisuudessa käyttöä Uudenmaan maakunnan alueratkaisuissa, kun sosiaali- ja terveystoimia suunnitellaan.
Hyvää pikkujoulun ajan alkua!
TAPANI ALA-REINIKKA
VALTUUSTON 1. PUHEENJOHTAJA