Sinivalkoisen itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen kaupungin kesäkukkaistutukset sommitellaan lämpimin värein. Puistoalueilla keskitytään vieraslajien torjuntaan, ja keskeisellä paikalla sijaitsevaa kallioista Odenwallin puistoa kohennetaan oleskelupuistoksi.
Kesän värit ovat vaaleanpunainen ja oranssi
Tulevan kesän säätä on vaikea ennustaa. Ennalta-arvaamattomuus tuo haasteita muun muassa kausikasvien eli niin kutsuttujen kesäkukkien suunnitteluun. Kausikasvien valinta suoritetaan syksyisin, sillä niiden kasvatus kilpailutetaan jo ennen joulua. Lajivalikoima muodostuukin pääosin pomminvarmoista kukkijoista, jotka eivät säikähdä satunnaisia raekuurojakaan. Viime kasvukausi oli viileä ja sateinen, ja kasvien kehitys täysikasvuisiksi viivästyi heinäkuun loppupuolelle. Toivommekin tälle vuodelle lämmintä kesää! Kausikasvi-istutusten rungoksi pyritään valitsemaan terveitä lajikkeita, joista on hyviä kokemuksia aiemmilta vuosilta. 
Muutaman vuoden takainen uutuus aurinkoliisa on takuuvarmana kukkijana kuluvan vuoden pääkasvi tukenaan kesäpäivänhatut, hämähäkkikukat ja begonioiden suurikasvuiset lajikkeet. Erikoisuutena tämän vuoden istutuksissa kokeillaan isokirjopeippejä eli värinokkosia, joiden koristearvo on värikkäässä lehdistössä. Perhosia houkuttelevat erityisesti mainitut kesäpäivänhatut ja kimalaisia leijonankidat. Kiitäjiä voi löytää kaupungintalolle sijoitettavien kukkatornien petunioiden kukinnoista.
Gallträskin kukkavene maalataan kokonaan valkoiseksi. Veneeseen istutetaan veneessä hyvin menestyviä tuuheita amppelirusokkeja ja korkeita risiinejä ja uutena kokeiluna erityisen suurikokoisiksi kasvavia Dragon Wing –begonioita.
Kaupungin kausikasvivalikoimassa on vuosittain lähes 70 eri lajia tai lajiketta, joten kaivatessasi tarkempaa tietoa kasvista voit kysyä asiaa kaupunginpuutarhurilta emmi.silvennoinen@kauniainen.fi tai kunnossapitopuutarhurilta minna.aavalehto@kauniainen.fi.
Odenwallin puistosta rakennetaan oleskelupuisto
Asematien viereen, Nuorisotalon ja Samiksen koulukeskuksen alapuolelle sijoittuu Odenwallin puisto, jossa on nyt nähtävillä mm. komeita keloja ja terassimaisia kallioita. Puistossa esiintyy myös pensasmainen isotuomipihlaja (Amelanchier spicata), joka on Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2012 julkaisemassa Kansallisessa vieraslajistrategiassa määritelty haitalliseksi maaympäristöjen vieraskasviksi. Isotuomipihlajapensaikko on vallannut vuosien myötä puistoaluetta tukahduttaen muuta lajistoa. Pensaat on leikattu alas säännöllisesti, mutta kasvi on levinnyt juurivesojen avulla nopeasti toimenpiteistä huolimatta. Tänä vuonna aloitetaan kasvin torjuntatyöt pääosin kaivamalla. Tavoitteena on samalla muokata puiston länsiosasta viihtyisä oleskelupuisto: istuskeluun soveltuvia kallioita puhdistetaan ja kallioille rakennetaan soveltuviin kohtiin istuintasoja, valaistusta kohennetaan ja ympäristöön istutetaan soveltuvaa kalliokasvillisuutta. 
Alueen luontoarvot kartoitetaan ja arvokas kalliolajisto pyritään säästämään. Työ jaetaan tarvittaessa kahdelle vuodelle.
Puutarhakasvit voivat olla haitallisia viljelykarkulaisia
Vieraslajiksi kutsutaan lajia, joka on levinnyt ihmisen mukana luontaiselta esiintymisalueeltaan uudelle elinalueelle. Osa vieraslajeista voi aiheuttaa levitessään haittaa paikalliselle luonnonlajistolle. Kansallisessa vieraslajistrategiassa vieraslajit luokitellaan mm. erityisen haitallisiin ja haitallisiin. Kauniaisissa on torjuttu jo vuosien ajan eri vieraslajeja, ja viime vuonna kaupungin alueelle laadittiin vieraslajiselvitys, johon on listattu kolmekymmentä paikallisesti tarkkailtavaa kasvi- ja eläinlajia sekä laadittu pidemmän aikavälin toimintasuunnitelma lajien torjumiseksi. Kasvien osalta erityisen haitalliseksi luokitellun jättiputken (Heracleum sp.) sekä haitalliseksi luokitellun jättipalsamin (Impatiens glandulifera) esiintymät on saatu nyt hallintaan, tosin torjuntatyö on maaperässä olevan siemenpankin vuoksi edelleen jatkuvaa. Vieraslajien erikoisuutena on meillä Paul Olssonin puistossa kasvava vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus), joka on levinnyt paikallisesti puiston länsiosassa tukahduttaen lähes koko muun lajiston. Kasvusto pyritään pitämään kurissa alueella poistamalla siementävät yksilöt. Japanintattaren (Fallopia japonica) ja sahalinin- eli jättitattaren (Reynoutria sachalinensis) esiintymiä on Kauniaisissa kymmenkunta, ja kasvin torjunta on osoittautunut metsäalueilla hyvin hankalaksi. Kasvia voidaan torjua esimerkiksi peittämällä kasvusto valoa läpäisemättömällä kankaalla useiksi vuosiksi. Katuvarsien tuttu pensaamme, kurtturuusu (Rosa rugosa), on luokiteltu erityisen haitalliseksi, koska linnut levittävät sen siemeniä tehokkaasti ja pensaat valtaavat herkästi hiekkaisia rantamaita. Vaikka varsinaista paikallista haittaa ei kaupunkiympäristössä pensaasta meille ole, suositellaan ruusut siementen leviämisen vuoksi korvattavaksi muilla pensailla perusparannustoimien yhteydessä. 
Kurtturuusun suvusta (rugosa) on olemassa myös heikosti leviäviä sekä täysin kiulukattomia lajikkeita, joita voi huoletta käyttää.
Kauniaisten vieraslajiselvitys on luettavissa kaupungin nettisivuilla osoitteessa: www.kauniainen.fi/vieraslajit. Yleisimpien vieraslajien kasvupaikat on merkitty kartalle, ja muista havainnoista voi ilmoittaa kunnossapitopuutarhurille sähköpostilla osoitteeseen minna.aavalehto@kauniainen.fi.
Kaupunki kaataa puita vain perustelluista syistä
Puut ja kasvit ovat olennainen osa puutarhakaupungin viheralueita. Kauniaisissa halutaan säilyttää mahdollisimman paljon puustoa kaupunkikuvallisista ja ekologisista syistä ja puita kaadetaankin pääasiassa rakentamisen vuoksi sekä turvallisuuden vaarantuessa. Puunkaadot herättävät välillä keskustelua. Joskus joku käy tutkimassa kaadetun puun kantoakin, vaikka kanto ei kerro useinkaan mitään siitä, mikä kaadettua puuta on todella vaivannut. Puu voi olla voimakkaasti kallistunut, puun juuristo voi olla vaurioitunut ja puun latva voi kuivua tai lahota vaikka tyvi olisi aivan terve. Esimerkiksi koivua voi vaivata valkolaho tai pakurikääpä, jotka aiheuttavat lahoa ylhäälle runkoon. Joskus puu joudutaan kaatamaan, jos juuristoalueella on suoritettu tai tullaan suorittamaan kaivuutöitä. Ilman tukevaa juuristoa ei suuri puu pysy pystyssä. On olennaista määritellä, muodostaako huonokuntoinen puu riskin turvallisuudelle. 
Katualueilla ja puistoissa, eli paikoissa minne ohjataan ihmisten kulkua, on turvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Metsäalueiden luonnolliseen ekologiaan sen sijaan kuuluu myös lahopuu. Vaikka Kauniainen on pinta-alaltaan varsin pieni kaupunki, löytyy meiltä arvokkaita, suojeltuja luontokohteita: Kasavuorenmetsä, Kiikarivuoren jalopuumetsikkö sekä Träskmossenin korpisuo.
Kaupungin kunnossapito suorittaa vuosittain puiden kaatoja ja pienpuuston sekä oksien raivausta katualueilla. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 6 §:n mukaan kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.
- Kunnan on vastattava yleisillä alueilla kasvavien puiden kunnon asianmukaisesta seurannasta ja sen osalta tarvittavista mahdollisista toimenpiteistä: vastuu puiden kunnosta ja todennetusti huonokuntoisuuden vuoksi kaatuneen puun aiheuttamista vahingoista kuuluu aina alueen tai kiinteistön omistajalle. Kunnan on taattava turvallinen liikkuminen yleisillä kulkuväylillä.
- Kasvillisuuden aiheuttamia näkemäesteitä poistetaan teiden varsilta, risteysalueilta sekä liikennemerkkien, opasteiden ja katulamppujen kohdalta. Väylille ulottuva kasvillisuus haittaa myös kunnossapitokaluston liikkumista. Yksityisten tonttien omistajien tulisi huolehtia yleisille alueille ulottuvien kasvillisuuden osien poistamisesta hyvissä ajoin omatoimisesti. Mikäli tontin omistaja ei oksia leikkaa, suorittaa työn kaupunki.
Tule mukaan jättipalsamin kitkentätalkoisiin kunnossapidon työntekijöiden kanssa Gallträskin koillispuolen metsäalueelle 27.6.2018 kello 12-15. Kokoontuminen tien risteyksessä osoitteessa Kavallintie 44, Kauniainen.