Jos haluat löytää Lillian Kavanteen, 100, torstaiaamupäivisin, löydät hänet varmasti Villa Junghansista. Mikään ei nimittäin pidä häntä poissa senioritansseista, jotka Kauniaisten ruotsinkielisten eläkeläisten yhdistys Grankulla svenska pensionärer järjestää.
– En ole ollut poissa kertaakaan siitä lähtien, kun aloitin 1991. Liikkuminen, tanssi ja sosiaalisuus vetävät puoleensa. Pitää päästä ulos ja löytää ystäviä, hän sanoo.
Lillian Kavanne täytti 100 vuotta 26. marraskuuta. Hän on aina pitänyt liikunnasta. Monta kertaa viikossa hänet voi nähdä kiertämässä Gallträskiä. Sieltä hän jatkaa kävelyä hautausmaalle, jossa hän sanoo käyvänsä ”tervehtimässä” miestään, joka kuoli 1991.
Hän asuu edelleen itsekseen. Hänellä on siivousapua, ja miniä pakastaa ruoka-annoksia, muuten hän pärjää itse.
– En halua muuttaa mitään, hän sanoo.
Tanssin lisäksi hän on viime vuosina ruvennut käymään kirkossa sunnuntaisin – siellä hän on tavannut paljon uusia ystäviä. Eikä hän usein jätä väliin eläkeläisyhdistyksen keskustelukahvilaa Villa Bredassa joka toinen viikko.
– Siellä keskustelemme niitä näitä, muun muassa päivän tapahtumista, hän sanoo.
Kun tapaan Lillianin ennen päivän tanssituntia, pohdimme mistä johtuu, että hän on saanut olla terve ja elää niin kauan. Vastaus on, että hän on aina liikkunut eikä ruoka ole kiinnostanut häntä liiemmin. Hän ei tosin ole ajatellut paljonkaan sitä, miten kauan on elänyt.
– En syö mitään lääkkeitä. Ehkä otan jokusen kalkkitabletin, kun muistan, hän sanoo nauraen.
Hän ei halua antaa muuta neuvoa, miten korkean iän voi saavuttaa, kuin tämän: ”Täytyy viihtyä siinä mitä tekee”.
– Olen käsityöihminen. Olen esimerkiksi ommellut paljon, muun muassa omat vaatteeni, kun olin kotirouva, sanoo Lillian, joka on myös harrastanut joogaa ja voimistelua.
Kauniaisissa hän viihtyy. Hän on asunut täällä vuodesta 1978, jolloin pariskunta muutti tänne Helsingistä.
– Täältä en muuta! Minulla on asunto keskustan lähellä ja on helppoa hakeutua ulos luontoon. Täällä kaikki myös tuntevat toisensa.
”Ei päivääkään yli 60”
Kukaan ei voisi uskoa, että Lillian on päivääkään yli 60:n, kun hän kävelee tansseihin, sanoo eläkeläisyhdistyksen varapuheenjohtaja Marianne Svartbäck, joka hänkin on senioritanssija.
Lillian ja Marianne kuuluvat niihin 25 naiseen, jotka tanssivat joka viikko. He haluavat lisää osanottajia.
– Erityisesti miehiä, Lillian nauraa.
Molemmat korostavat, että kuka tahansa voi tulla mukaan.
– Ei ole tarvinnut tanssia aikaisemmin, on heidän viestinsä.
Senioritanssi on vain yksi monista Grankulla svenska pensionärerien vapaa-ajan toiminnasta. Pitkältä listalta löytyy kaikkea kuorolaulusta it-tukeen, ja joka toinen viikko yleensä yli sata henkilöä tulee säännölliseen tapaamiseen Villa Junghansiin.
Lisää tietoa toiminnasta löydät täältä: http://www.grankulla.spfpension.fi/nyheter/
Lillian Kavanne
Asui lapsena Hangossa ja Fiskarsin ruukilla Billnäsissä.
Aloitti työnteon jo 14-vuotiaana ensin Wiurilan kartanossa Halikossa, sitten Karjaan Seurahuoneella.
24-vuotiaana hän meni Simon kanssa naimisiin ja myöhemmin hänestä tuli teollisuusneuvoksen rouva.
Hän juoksi pommeja pakoon mennessään Naistenklinikalle synnyttämään sodan aikana. Hän sai tyttären ja myöhemmin pojan, molemmat ovat nykyisin yli 70-vuotiaita. Hänellä on viisi lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta.
KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ