Tämä käy ilmi ajatuspaja Magman ja Folktingetin julkaisemasta ennusteesta, jonka on laatinut Åbo Akademin väestötieteen professori Jan Saarela. Siinä tarkastellaan ruotsinkielisen väestön kehitystä 1990–2018 ja luodaan suuntaa antava, kuntatasolle ulottuva ennuste vuoteen 2040 asti, sanotaan lehdistötiedotteessa.

Erot eri puolilla ruotsinkielistä Suomea ovat suuria. Väestönkasvun arvioidaan olevan voimakkainta Ahvenanmaalla, 17 prosenttia eli lähes 4 400 henkeä. Myös Sipoossa (28 %), Kauniaisissa (18 %), Luodossa (16 %) ja Turussa (14 %) voi odottaa huomattavaa kasvua.

Väestö sen sijaan vähenee joillakin pienemmillä paikkakunnilla, jotka ovat historiallisesti olleet ruotsinkielisiä. Näin näyttäisi käyvän Hangossa (-26 %), Pyhtäällä (-16 %) ja Kristiinankaupungissa (-16 %).

– Suurimmat syyt väestömuutoksiin ovat kuntien ikärakenne ja Suomen sisäinen muuttoliike, Jan Saarela toteaa. Ruotsinkielisten määrän voi odottaa kasvavan kunnissa, jotka vetävät muuttajia ja väestö on nuorta, kuten Ahvenanmaalla.

Väestöanalyysin kuntakohtaisia tietoja löytyvät tästä.