Asematien mäen huipulla Uuden Paviljongin vieressä seisoo vaalea kivitalo. Talon menneisyyteen liittyy tarina.
Tarina alkaa, kun Evald Odenvall päätti rakentaa huvilan itselleen ja perheelleen vastikään perustettuun huvilayhdyskuntaan Kauniaisiin. Hän valitsi hyvin aurinkoisen tontin ja pyysi arkkitehti Alarik Tavastjernaa laatimaan piirustukset sekä talolle että kasvihuoneelle. Kauniit akvarellivärein laaditut piirustukset ovat säilyneet ja löytyvät paikallishistoriallisesta arkistosta Villa Junghansissa. Ne kuuluvat niihin harvoihin, jotka säilyivät Kaunaisten ensimmäisestä rakennusbuumista 1906-12, jolloin 497 kiinteistöä perustettiin ja useimmat rakennettiin nopeaa tahtia. Piirustukset ovat päivätyt vuodelle 1909.
Perheen kaksi lasta saivat kotiopetusta, vaikka samaan aikaan naapuritontille kohosi Kauniaisten yhteiskoulu (Grankulla samskola). Evald Odenvall oli hyvin kiinnostunut viljellyistä ja luonnonvaraisista kasveista. Jälkiä menneestä ajasta voi vielä nähdä eteläisessä rinteessä, jossa on muun muassa arovuokkoja ja iiriksiä piilossa ruohon seassa. Rinne on edelleen pengerretty, ehkä kasvihuoneen takia ja sitomaan paikalleen kivistä maaperää. Huvilayhteisön ensimmäisten vuosikymmenten aikana keittiöpuutarhat olivat tavallisia, ja myös yksityisiä kasvihuoneita rakennettiin, ja lisäksi täysin kaupallisia kuten Olssonien Bredantiellä tai Wasastjernojen Gresantiellä.
Kun sisällissota alkoi talvella 1918, Odenvallit muuttivat nopeasti pois. Punaiset käyttivät tyhjää huvilaa muutamia kuukausia päämajana, jossa muun muassa kuulusteltiin kauniaislaisia lähinnä aseista. Yhteiskoulun rakennus tyhjennettiin ja sitä käytettiin sairastupana. Kun sota loppui yhteiskoulun oppilaat palasivat joksikin aikaa kevätlukukaudella 1918.
Villa Odenvall, jolla nimellä rakennus on tunnettu yli 100 vuotta, myytiin Kauniaisten kasvavan byrokratian takia. Vuonna 1919 Kauniainen vuokrasi neljä huonetta yhteiskoululle, ja vuonna 1927 koulu sai koko rakennuksen ja samalla oman lukio-osan.
Kunnanvirasto muutti niin kutsuttuun Keltaiseen taloon (tunnettiin silloin Forsblomin huvilana) Thurmannin puistotie 3:een, koska henkilökunta tarvitsi lisää tilaa, kun Kauniainen muuttui kauppalaksi vuonna 1920. Villa Odenvallin sijainti mahdollisti Helsingin pommitusten seuraamisen talon katolta talvella 1944. Paikkakunnan pojat olivat erityisen kiinnostuneita tästä. Kesällä 1944 sodan aikana päättivät kunnanvaltuutetut myydä huvilan ja tontin koulusäätiölle. Vuonna 1948 huvila sai kolmannen kerroksen arkkitehtien Eva ja Hilding Ekelund piirtämän suunnitelman mukaisesti.
Kun peruskoulu aloitti Kauniaisissa 1977, kunta otti haltuun kaikki yhteiskoulun rakennukset. Villa Odenvallia käytettiin pitkään opetuksessa, mutta koulupihalle nousseiden uudisrakennusten takia huvilalle löydettiin uutta käyttöä. Kauniaisten taidekoulu (perustettu 1978) muutti tiloihin 1980-luvun alussa. Taidekoulua tukee kannatusyhdistys ja se opettaa sekä lapsia että nuoria. Taidekoulu sijaitsee rakennuksen kolmannessa kerroksessa ja tarjoaa Kauniaisten parhaan näkymän Suomenlahdelle.
Kansalaisopistomme sai ensimmäiset omat tilat huvilasta vuonna 1984, mutta opisto muutti vuonna 1991 Villa Wulffiin, joka oli siirtynyt kaupungin omistukseen. Myöhemmin vuonna 2005 opisto sai oman talon, Petran, Pohjoisella Suotiellä.
Villa Odenvallin itäisessä kellarissa löytyy kokoelma yhteiskoulun vanhoja materiaaleja (nk. koulumuseo) koulun yksityiseltä ajalta 1907–1977. Läntisessä kellarissa kokoontuvat silloin tällöin Luontokerhon lapset. Kauniaisten musiikkiopisto, joka saa tukea kannatusyhdistykseltä, toimii osaksi rakennuksessa, ja siellä on myös nuorten Digilab.
Villa Odenvallin merkitys nykypäivänä on suuri. Siellä on tiloja erilaisille suomen- ja ruotsinkielisille toimijoille. Toiminta on ohjattua ja satojen nuorten arvostamaa taiteen, musiikin ja uuden tekniikan alalla.
Lähteet: J. Odenvallin haastattelu 4. helmikuuta 2020. Grankulla samskola 1907–57, rehtori Magnus Hagelstamin juhlakirjoitus.