Kun eduskunta näytti kesäkuussa vihreää valoa sote-uudistukselle, alkoi työ vakavissaan uusien hyvinvointialueiden rakentamiseksi ennen tammikuussa pidettäviä aluevaaleja.
Olemme keskustelleet kaupunginhallituksen puheenjohtajan Veronica Rehn-Kiven (rkp.) kanssa. Hän on puurtanut uudistuksen parissa viisi vuotta eduskunnan sote-valiokunnassa, ja tuntee uudistukseen liittyvät seikat läpikotaisin.
Siirtymiseen liittyvät haasteet ovat suuria, mutta Veronica Rehn-Kivi haluaa silti rauhoitella kauniaislaisia.
– Mikään malli ei ole täysin ihanteellinen, eikä tämäkään ole millään tapaa täydellinen. Mutta Kauniaisia ajatellen uskon, ettei muutoksessa synny kovin suuria eroja nykyiseen verrattuna, hän sanoo.
Kun päätös tehtiin kesäkuussa eduskunnassa, sanoi Rehn-Kivi kansanedustajan ominaisuudessa, että päivä oli historiallinen ja päätös tärkeä. Se turvaa suomalaisille hyvälaatuisen sosiaali- ja terveydenhuollon.
Oletko samaa mieltä myös kauniaislaisena ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana?
– Henkilökohtaisesti en pidä uudesta hallintotasosta, joka nyt luodaan, mutta se on ainoa mahdollinen tapa perustuslain mukaan. Mutta itse asiassa uskon, että tämä on hyväksi Kauniaisille, sillä myös meidän asukkaamme vanhenevat, kustannukset nousevat, ja jos haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme tason koko maassa, meidän on löydettävä Robin Hood -asenne, hän sanoo.
Vuoden 2023 alusta siirretään 12,47 prosenttia kuntaverosta hyvinvointialueelle. Määrä on enemmän kuin mitä Kauniainen käyttää tällä haavaa terveydenhuoltoon. Poisjäänyt osa korvataan ensin kokonaan, myöhemmin osittain ja valtion osuuksina. Rehn-Kivi muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat nousemaan muutenkin kaupungissa, mutta tunnustaa:
– Ikävää tässä on se, että menetämme omia verorahojamme ja joudumme riippuvaiseksi valtionosuuksista samaan tapaan kuin useimmat muut kunnat.
Terveyskeskus jää
Toisin sanoen hän ei usko, että varsinainen hoito muuttuu paljonkaan kauniaislaisten osalta.
– Parannusta tuo se, että erikoissairaanhoito integroidaan perusterveydenhuoltoon, ja se saattaa tarkoittaa, että omassa terveyskeskuksessa on tulevaisuudessa esimerkiksi lastenlääkäreitä tai gynekologeja.
Kaikki kauniaislaiset haluavat tietää, säilyykö oma terveyskeskus. Onko vaarana, että se katoaa pidemmällä aikavälillä?
– Ilman muuta sellainen mahdollisuus on olemassa, mutta se tulee aikaisintaan 2027, koska hyvinvointialueen on vuokrattava neljäksi vuodeksi kaikki kiinteistöt, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto toimii. Mutta meidän täytyy toki tehdä töitä tämän eteen hyvinvointialueen edustajistossa. Terveyskeskuksemme sijaitsee niin keskeisellä paikalla myös Espoon tarpeiden kannalta, joten miksi rakentaa uusia keskuksia kuntarajalle, hän kysyy.
yhteiskunnan tärkeimpiä asioita. Toivon
totisesti, että kauniaislaiset osallistuvat
ja äänestävät tammikuun vaaleissa,
sanoo Veronica Rehn-Kivi.
Koulukuraattorit ja -psykologit muuttavat hyvinvointialueen vastuulle yhdessä koko oppilashuoltoryhmän kanssa. Rehn-Kiven mukaan he jatkavat työtään kouluissa niin kuin tähän asti. Henkilökunta ei muuta, vain hallinto.
– Itse olisin mielelläni nähnyt, että he olisivat jääneet kuntaan, mutta nyt ei niin käynyt.
Hän toivoo, että Kauniaisten terveyskeskuksesta tulee yksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kaksikielisistä terveyskeskuksista. Jos näin tapahtuu, hän on vakuuttunut, että ruotsinkielinen palvelu paranee.
– Sen puolesta meidän on tehtävä töitä jo nyt. Meidän on säilytettävä terveyskeskuksessamme korkea taso.
Työryhmä ilman omaa edustajaa
Nyt uudistukseen valmistautuminen alkaa toden teolla. Väliaikainen valmisteluryhmä tunnetaan nimellä Vate, eikä Kauniaisilla ole ryhmässä varsinaista edustajaa, vaan vain yksi varajäsen (sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja Ulla Tikkanen) Kirkkonummen edustajan sijaisena.
Kaupunginhallitus hyväksyi elokuussa ponnen, jonka mukaan sijaisella tulisi olla läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa.
– On valitettavaa, etteivät kaikki kunnat ole mukana. Granin etujen ajamista ei voi jättää vain Kirkkonummen varaan, hän sanoo.
Mutta Vate-ryhmä ei ole ainoa, joka valmistelee uudistusta. On myös olemassa kunnanjohtajien ryhmä, jossa Christoffer Masar on mukana. Syyskuussa kaupunginhallitus valitsee poliittisen ohjausryhmän valmistelevaa työtä varten.
Tammikuun vaaleissa valitaan 79 henkeä hyvinvointialueen valtuustoon. Kaikilla on oikeus äänestää ketä tahansa ehdokasta Länsi-Uudenmaan alueella. Matemaattisesti Kauniaisten osuus on Rehn-Kiven mukaan 1,7 paikkaa.
– On hyvin tärkeää, että kauniaislaiset äänestävät kauniaislaista ehdokasta, joka puolustaa etujamme tulevassa aluevaltuustossa. Uskon, että ehdokasasettelu herättää kiinnostusta, mutta olen huolissani äänestysprosentista, vaikka luotan näissäkin vaaleissa kauniaislaisten aktiivisuuteen, sanoo Veronica Rehn-Kivi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Vastuu ja kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa siirtyvät 1.1. 2023 kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue huolehtii Espoon, Kauniaisten, Hangon, Karkkilan, Inkoon, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin alueista. Myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kuuluu alueeseen. Kunnat vastaavat jatkossa sivistyksestä ja koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta, kaupunkisuunnittelusta ynnä muusta.
- Hyvinvointialueen valtuusto valitaan vaaleissa 23. tammikuuta ensi vuonna.
- Vaalien jälkeen 1.3. ottaa uusi aluevaltuusto ja uusi hallitus vastuun valmistelutyöstä. Ruotsinkielisten palveluiden ja asioiden valvomiseksi asetetaan oma lautakunta. Lautakunnan puheenjohtaja saa osallistua puheoikeudella aluehallituksen kokouksiin.
KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ