Moni aiemmista kauniaislaisista näyttelyistä on esitellyt huviloiden ulkoasua, mutta nyt on Clara Palmgrenin mukaan aika esitellä huviloiden sisustuksia. Näyttely “Tervetuloa sisään – huviloiden sisustuksia Kauniaisissa 1910-1940” on esillä kirjaston galleriassa marraskuussa.
Valokuvat ovat paikallishistoriallisesta arkistosta, joka on vuosikymmenten ajan kerännyt valokuvia, dokumentteja, piirustuksia ynnä muita.
– Me, Cecilia McMullen (kulttuurituottaja) ja minä olemme käyneet aineistoa läpi ja valinneet näyttelyn kuvat. Kuvatoimittajana meitä on auttanut Annabelle Antas, koulutettu valokuvaaja, joka asuu Kauniaisissa, kertoo Clara Palmgren.
Miksi juuri tämä ajanjakso?
– Tämä ajankohta tuntui luonnolliselta. Voimme sanoa, että vuodet 1910-1940 olivat aitoa ja oikeaa huvila-aikaa, koska huviloita rakennettiin runsaasti juuri silloin, ja silloin oli vallalla ajatus vihreästä perhe-elämästä, joka merkitsi rakentamiselle lähtölaukausta jo vuonna 1906, kun Kauniainen virallisesti perustettiin. Kauniaisilla oli tuolloin onnea, koska täällä asui niin monta taitavaa rakennusmestaria, ja oli suuri määrä ammattirakentajia rakennustöissä.
Yksi ahkerimmista rakennusmestareista oli Emil Nordqvist – jonka työluettelo on mukana näyttelyssä – rakensi 80 huvilaa Kauniaisissa. Hän noudatti mielellään mallia, joka toistui monessa: viisi huonetta, keittiö, kylpyhuone ja veranta, ja yleensä kahdessa kerroksessa yhteensä noin 110 neliötä.
Oikein suuret huvilat piirsi arkkitehti, mutta myös niiden rakennustöissä Nordqvist oli mukana.
Kun 1940-luku ja sotavuodet saapuivat, loppui huviloiden rakentaminen. Oltiin “tauolla” muutamia vuosikymmeniä. Vasta 1960-luvun jälkeen, kun Kauniaisen väkiluku yhtäkkiä kasvoi parilla tuhannella ihmisellä, pääsi uudisrakennustoiminta vauhtiin.
Minkälaisia kuvia on esillä? Ovatko ne peräisin yksityiskodeista?
– Rakennusten ulkoasuja oli ollut helppo kenen tahansa valokuvata. Tiettyjen ajanjaksojen sisustusten systemaattinen kuvaaminen on puuttunut kokonaan lukuun ottamatta pientä jaksoa 1990-luvulla joissakin rivi- ja omakotitaloissa. Arkistossa ei valitettavasti ole suurta määrää kuvia sisustuksista vuosilta 1910-1940, mutta nyt asetamme niitä esille. Osaa on jo käytetty muutamissa Kauniaisten huviloita käsitelleissä huvilakirjoissa, mutta uudet asukkaat eivät ehkä tiedä, että niitä on olemassa vuodelta 1986 ja 1988 (loppuunmyyty). Näyttelyssä kuvia voi tutkia, vertailla ja antaa ahaa-elämysten yllättää, sanoo Clara Palmgren, joka myös toivoo, että lisää sisustuskuvia saataisiin arkistoon.
Jotkut vanhoista ja suurista huviloista luotti 1910-luvulla kodin kuvaamisessa valokuvaajiin.
– Uskomaton kulttuuriteko, josta voi olla kiitollinen. Ne ovat ehdottomia helmiä, joita voi tutkia yksityiskohdittain.
Onko jotain sellaista joka erottuu, on erityistä Kauniaisille?
– Kauniaisten huvilat olivat vaatimattomasti sisustettuja, eivätkä olleet ylellisiä. Mutta ehkä voi sanoa, että asukkaat rakensivat huvilat hyvällä maulla, käytännöllisellä ajatuksella ja vahvasti perheen etua ajatellen.
Tuolloin oltiin aika akateemisesti suuntautuneita, muun muassa seurattiin mitä vaikutteita esimerkiksi Englannista tuli, sisustusideoita Arts ja Crafts -taidekäsityö ja -teollisuudesta, joka syntyi kun ihmiset muuttivat likaisista suurkaupungeista sen ajan esikaupunkeihin, puutarhakaupunkeihin.
– Kauniaisten asukkaat olivat huvila-ajalla usein ruotsinkielisiä. He tunsivat läheisyyttä Ruotsiin, ruotsalaiseen arkkitehtuuriin, sisustusajatuksiin ja taideteollisuuteen. Carl Larsson-tyyli oli suosittua myös Kauniaisissa. Asukkaat lukivat, keskustelivat ja saivat ideoita – myös toisiltaan täällä Kauniaisissa.
KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ