Millä mielin kohti sotea? Kävimme kysymässä joulu-tammikuun vaihteessa muutamalta kauniaislaiselta, millä mielin he ottavat sote-uudistuksen vastaan. Näin vastasivat seniori-ikäinen Kristina Nyman, puolisen vuotta sitten eläkkeelle siirtynyt Lasse Nordström sekä hoitovapaalla oleva Laura Ahola.
Kristina Nyman on asunut Kauniaisissa 36 vuotta. Hän kertoo olleensa koko elämänsä tervettäkin terveempi ja tarvinnut terveyskeskuspalveluita tai lääkäriä ani harvoin. Pari vuotta sitten kaikki muuttui, kun Nyman sairastui vakavasti ja hänestä tuli omien sanojensa mukaan terveyspalveluiden suurkuluttaja. Kotoa Nyman poistuu lähinnä sairaalatutkimuksiin, sillä terveydenhoitaja käy kotona säännöllisesti. Ulkoilemaan hän ei arvaa yksin lähteä. Kotonakin liikkuminen tapahtuu rollaattorin avulla.
– Minulla on kokemusta kolmesta sairaalasta: Meilahti, Jorvi ja Espoon sairaala. Ne toimivat loistavasti yhdessä ja erikseen. Kauniaisten terveydenhoito on erinomaista, Nyman sanoo ja luettelee terveyskeskuksen, hammaslääkärin, kotihoidon, Villa Bredan, Grani Helpin ja Granin lähiavun palvelut.
Vaikka sotea on pohdittu jo vuosikausia, on se hänen mielestään ollut kovin suunnittelematonta ja poukkoilevaa.
– Sote herättää ainakin tässä vaiheessa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Hyvin vähän konkreettista tietoa on ollut esillä ainakin tähän mennessä, eikä se oikein motivoi äänestämään – tosin en ole jättänyt äänestämättä koskaan ja äänestän myös nyt, vaikka täytyy myöntää, että on epävarmaa, miten ja mihin oma ääni vaikuttaa, Nyman tuumii.
– Miksi muuttaa koko systeemi sen sijaan, että paikattaisiin puutteet ja virheet nykyisessä? Kalliiksi se ainakin tulee, Nyman ruotii ja lisää että Juhana Vartiaisen idea Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa-mallista olisi hänen mielestään ollut vallan mainio.
Siinä kaupungeilla olisi itsemääräämisoikeus ja hallinto, mutta toimisivat tietyissä asioissa yhdessä – kuten terveydenhoidossa.
– Asuin pidemmän aikaa Lontoossa ja näin siellä tämän mallin toimivan oikein hyvin, Nyman tarkentaa.
Tuntuu, että kukaan ei oikein tiedä, mitä tästä tulee ja mihin nyt ryhdytään, Nyman pohtii ja lisää vielä, että vuosi 2023 pelottaa.
Lasse Nordström on lähes paljasjalkainen kauniaislainen ja asunut Kauniaisissa yli 64 vuotta. Hän jäi eläkkeelle viime syksynä Kauniaisten kaupungin kunnossapitoyksiköstä, jossa teki yli 40 vuoden työuran. Kauniaisen tarjoamia terveyspalveluita Nordström kuvaa suht hyvin toimiviksi.
sotea aina vaan lykättiin ja lykättiin.
– Kovin paljon niitä ei ole tarvinnut käyttää – lähinnä hammaslääkärissä olen käynyt ja iän myötä verenpainetta tarkastuttamassa, Nordström kertoo ja vertaa nykyistä tilannetta entiseen näin: nykyisin lääkäriin pääseminen on tosin vaikeampaa kuin ”ennen vanhaan” – silloin lääkäriin pääsi melkein heti, kun terveysaseman ovesta sisään astui.
Nordström kertoo olleensa tosi kiinnostunut sote-asioista silloin, kun niistä alettiin puhua. Into kuitenkin lopahti, kun sotea aina vaan lykättiin ja lykättiin.
– Mitään suoraa mielipidettä sotesta minulla ei ole. Tarkkaa kuvaa siitä, mitä sote tulee käytännössä tarkoittamaan, ei ole ehtinyt muodostua. Sote vaikuttaa niin moneen eri asiaan, koska ihmiset ovat eri ikäisiä ja erilaisissa elämän tilanteissa. Pahinta olisi, jos terveyskeskus lähtisi kokonaan pois Kauniaisista. Kai sitä sitten lähimmät palvelut pitäisi hakea Espoon puolelta, Nordström pohtii ja lisää, että miten sitten hoituu kovin sairaiden ihmisten lääkärissä käynnit.
Siitähän se tulevaisuus on paljolti kiinni, miten kiinnostunut aluevaltuustossa meitä edustava henkilö Kauniaisten asioista on, Nordström tuumii.
Sekä Nyman että Nordström kiittelevät sitä, että ovat aina saaneet palvelua Kauniaisissa molemmilla kotimaisilla kielillä.
Aholan perhe on asunut Kauniaisissa reilun vuoden. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi 3-vuotias poika ja vuoden ikäinen tytär.
– Tyttärellämme todettiin harvinainen kromosomipoikkeavuus hänen ollessa puolivuotias, joten olemme käyneet lukuisia kertoja Kauniaisten terveyskeskuksen lääkäreillä sekä erilaisissa tutkimuksissa Jorvin sairaalassa ja Uudessa lastensairaalassa. Olen todella tyytyväinen Kauniaisten palveluihin. On kyseessä sitten terveyskeskuksen palvelut, neuvola, hammashuolto tai lähetteen saaminen muualle erityishoitoon, niin aina jää sellainen kuva, että kylläpä tämä taas meni helposti, sujuvasti ja nopeasti. Tuntuu, että turhaa byrokratiaa ei ole, perheen äiti Laura Ahola kertoo.
Viime vuosi on ollut Aholan perheelle melkoista muutosten aikaa: muutto uudelle paikkakunnalle ja koko perheelämän sopeuttaminen tyttären sairauslöydöksen myötä. Nyt kun kaikki sujuu jo lähes omalla painollaan ja käymme lähinnä kerran viikossa erikoisfysioterapeutilla Helsingissä, niin mietityttää, mitä ensi vuosi tuo tullessaan, ja taasko pitää opetella uudet kuviot terveydenhuoltoasioissa. Aika myös näyttää, johtaako kyseinen kromosomipoikkeavuus johonkin muihin sairauksiin, Ahola pohtii.
– Herää kysymys, miksi tämä uudistus tehdään ja miten kauan kestää, että kaikki alkaa toimia? Miten käy meidän kauniaislaisten palveluiden saannin jatkossa? Poistetaanko jotain pienen kunnan suomia etuja tai pitääkö esimerkiksi erityislapsen tarvitsemia palveluita hakea jatkossa pidemmän matkan päästä? Jos näin käy, pääseekö palveluihin kulkemaan sujuvasti julkisilla? Jos entistä enemmän terveydenhoitopalveluita siirtyy nettiin erilaisten chattien, robottien ja sähköisten palveluiden kautta hoidettavaksi, niin miten ikäihmiset pärjäävät näiden kanssa?
Toisaalta hyvältä kuulostaa hänen mielestä se ajatus, että riippumatta asuinpaikasta, palveluiden saanti nopeutuu ja valinnanvapaus lisääntyy.
– Mutta miten kauan kestää, ennen kuin nämä uudistukset oikeasti toimivat. Mieleen tulee paljon kysymyksiä, joihin ei oikein löydy vastauksia, Ahola tuumii.
– Meillä oli tuossa jo hieman suunnitelmissa, että kun lapset kasvavat, muutamme Kuopioon ja että lähtisin opiskelemaan toiveammattiini hätäkeskuspäivystäjäksi. Ainakin nyt tuntuu siltä, että olisi hölmöä muuttaa pääkaupunkiseudulta pois paikkakunnalle, minkä erityislapselle tarjoamista terveyspalveluista ei tässä vaiheessa tiedä yhtään mitään. Toivon, että parin vuoden päästä nämä kysymykset ovat ihan turhia ja että kaikki asiat hoituvat kuitenkin loppupeleissä mallikkaasti, Ahola tuumii optimistisesti.
TARJA QVICKSTRÖM
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Vastuu ja kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa siirtyvät 1.1. 2023 kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue huolehtii Espoon, Kauniaisten, Hangon, Karkkilan, Inkoon, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin alueista. Myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kuuluu alueeseen. Kunnat vastaavat jatkossa sivistyksestä ja koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta, kaupunkisuunnittelusta ynnä muusta.
- Hyvinvointialueen valtuusto valitaan vaaleissa 23. tammikuuta. Ennakkoäänestys 12.–18.1.
- Vaalien jälkeen 1.3. ottaa uusi aluevaltuusto ja uusi hallitus vastuun valmistelutyöstä. Ruotsinkielisten palveluiden ja asioiden valvomiseksi asetetaan oma lautakunta. Lautakunnan puheenjohtaja saa osallistua puheoikeudella aluehallituksen kokouksiin.
- Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1. (Lähde: vaalit.fi)