Kauniaisten kaupunki teetti maaliskuussa muuttajatutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää mm. muuttoliikkeen syitä ja minkälaisia asuntoja tulisi kaavoittaa ja kenelle tulevaisuudessa. Tutkimuksessa verrataan tuloksia vuonna 2017 tehtyyn vastaavanlaiseen tutkimukseen.
Uuteen tutkimukseen haastateltiin 101 Kauniaisista poismuuttanutta ja 101 Kauniaisiin muuttanutta henkilöä viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana.
Tulosten perusteella Kauniainen koettiin edelleen pääosin hyvänä paikkana asua ja paikkakunnan suosittelu vahvistui molemmissa kohderyhmissä. Suositteluaste on tutkijoiden mukaan huikean korkea ja niin ikään vetovoima/imago on heidän mukaansa Kauniaisten selkeitä vahvuuksia. Molemmat vastaajaryhmät kokevat houkuttelevimpana asuinpaikkana keskustaa ja Gallträskin ympäristöä.
– Olen erittäin iloinen siitä, että Kauniaisten jo edellisessä muuttajatutkimuksessa erittäin korkea suositteluindeksi (tulomuuttajilla 99 % ja lähtömuuttajilla 94 %) on noussut entistä korkeammaksi, ollen tulomuuttajilla 100 % ja lähtömuuttajillakin 95 %, kaupunginjohtaja Christoffer Masar kommentoi tutkimusta.
– Myös Granin vielä entisestään vahvistunut imago oli positiivinen uutinen, sen noustua 1–5 skaalalla tulomuuttajilla 4,0->4,5. Gallträskin arvostus asuinympäristönä ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, mutta on myönteistä, että julkisessa keskustelussa varsin usein, mielestäni pääosin syyttä, parjattu keskusta itse asiassa on tässä tutkimuksessa selvästi houkuttelevin asuinpaikka, hän lisää.
Tulevaisuudenhaasteita nousee esiin
Nykyasukkaiden pitovoiman osalta tulokset asettavat kuitenkin haasteita kaupungille. Niin kokemus- kuin mielikuvapohjainen näkemys Kauniaisista kehittyvänä kaupunkiympäristönä ja kokemus kaupallisista palveluista heikentyi merkittävästi edelliseen tutkimukseen verrattuna. Asiaan tulisi kiinnittää huomiota kaupunkikeskustan viihtyvyyden ja palvelutarjonnan kehittämisessä.
Myös asuntotarjonnan monipuolisuuden tarve nousee esiin kuin myös asuntojen hintataso. Haasteet sopivan asumisratkaisun löytymisessä näkyy sekä tulo- että erityisesti lähtömuuttajien vastauksissa. Molemmat vastaajaryhmät nostivat kuitenkin kerrostaloasumisen esiin vahvimpana vaihtoehtona asumistarpeisiinsa.
Kuntatalouden näkökulmasta on hyvä myös tunnistaa muuttajien ikäprofiilit. Tulomuuttajissa ikäprofiili näyttää painottuvan iäkkäämpiin henkilöihin, kun taas lähtömuuttajissa on suhteellisen enemmän työikäisiä. Pitkässä juoksussa tämä trendi voi johtaa muutoksiin elinvoimaprofiilissa mikä tutkimuksen mukaan on hyvä huomioida kaupungin kehittymistä ennakoivassa strategisessa suunnittelussa.
– Vaikka sote-uudistus varsin radikaalisti on muuttanut eri väestöryhmien suoria vaikutuksia kaupungin talouteen, sotekulujen siirryttyä hyvinvointialueille, on jatkossakin tärkeä, että Kauniaisissa on tasapuolinen väestö- ja ikärakenne. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan siihen, että Kauniaisissa löytyy jatkossakin sekä lapsia, nuoria, aikuisia että senioreita, kaupunginjohtaja toteaa.