Kesäkukkavalikoima koostuu tänä vuonna pääasiassa pölyttäjiä houkuttelevista mesikasveista. Mettä tai siitepölyä tuottaviin kukkakasveihin lukeutuvat tämän vuoden istutuksissa erilaiset salviat (Salvia), pystykasvuiset jättiverbenat (Verbena), iisot (Agastache), punahatut (Echinacea), kesäpäivänhatut (Rudbeckia), kosmoskukat (Cosmos), sädekukat (Gaillardia), koristetupakat (Nicotiana), tsinniat (Zinnia), tulitorvet (Cuphea), kärsämöt (Achillea), lobeliat (Lobelia), sinivuhkat (Scaevola), lumihiutaleet (Sutera) leijonankidat (Antirrhinum), heliotroopit (Heliotropium), kannat (Canna), olkikukat (Helichrysum), amppelirusokit (Bidens), kelloköynnökset (Cobaea), mustasilmäsusannat (Thunbergia), dianat (Diascia), ruiskaunokit (Centaurea), begoniat (Begonia), marketat (Argyranthemum), samettikukat (Tagetes) ja sellaiset daaliat (Dahlia), joilla on yksinkertainen tai puolikerrottu kukinto. Pölyttäjähyönteisten on vaikea päästä kovin kerrottukukintaisten kasvien antimien äärelle, sillä moninaiset kukan terälehdet sulkevat tehokkaasti pääsyn ruokapöytään. Eri lajien kukissa vierailee usein eri lajien hyönteisiä. Leijonankidan osittain suljetun mesipadan äärelle pääsevät parhaiten painavat hyönteiset, kuten kimalaiset. Narsissitupakan vierailijoihin taas kuuluvat pääosin yöperhoset, eli erilaiset kiitäjät ja yökköset.

Kaupungintalon ryhmä, Kauniaistentien liikenneympyrän ryhmät, Tunnelitien liikenteenjakajien ryhmät, riippuvat amppelit, kaikki kaupungin katualueiden suuret ruukut sekä kesäkukkavene Gallträskillä ovat täynnä pölyttäjiä houkuttelevia kukkakasveja. Kaupungin taimivalikoimassa on pidetty mukana myös joitain muita kausikasveja, jotka eivät syystä tai toisesta ole meillä tavattavien pölyttäjähyönteisten pääasiallisia ravintokasveja, mutta joilla on muita etuja. Kukkatornien epätasaisesti kuivuvissa kasvuolosuhteissa kaikkein parhaiten menestyviä riippapelargoneja on valittu torneihin tänäkin vuonna. Yleisesti kukkatorneihin on hyvä valita riippuva kasvi, joka peittää tornin rakenteet kasvustollaan, ja kukkii mahdollisimman myöhään syksyyn. Kaudelle 2023 olemme hankkineet kaksi uuden mallista kukkatornia, joissa kasvit ovat istutettu kerroksittain, ja jotka on varustettu tihkukasteluliittimellä. Vanhanmallisissa kukkatorneissa kasvit on istutettu tornin kehikon pieniin reikiin, mikä on aiheuttanut haasteita kastelulle.

Hautausmaalla perinteiset hopealehdet kasvattavat ensimmäisenä vuonna hopeanhohtoisen lehtiruusukkeen, ja vasta toisena vuonna seuraa mettä tuottava kukinta. Suomen olosuhteissa kasvia ei kuitenkaan kasvateta monivuotisena, joten nautimme vain ensimmäisen vuoden lehdistön arvokkaasta ulkonäöstä. Myöskään perinteiset, terveet ja koko kesän kukkivat hautakasvit, Impatiens- suvun liisat, eivät tuota riittävästi mettä toimiakseen ravintokasveina. Kiinteistöjen piha-alueiden ruukuissa on toiveesta pidetty mukana koristeellisen lehdistön omaavia bataatteja sekä riippapetunioita. Koristebataatit kukkivat hyvin harvoin, ja petunioiden oma meden tuotanto on vähäistä. Petuniat kylläkin houkuttelevat värikkäinä kasveina pölyttäjiä paikalle, jotka sitten vierailevat myös ryhmän muissa, mettä tuottavissa kasveissa.

Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, ruohovartisten luonnonkasvien annetaan yleisesti kasvaa korkeaksi kasvustoksi alueilla, mitä ei ole tarkoitettu oleskeluun: näitä ovat teiden ja ojien varret, sekä puiston reuna- ja vaihettumisvyöhykkeet. Kaupunkiin on kylvetty viime vuosina runsaasti lisää erilaisia kukkivia niittyjä, erityisesti paikoille mistä on poistettu haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua (Rosa rugosa). Mahdollisesti paikalta vielä nousevat ruusuntaimet on helppo leikata pois niittämisen yhteydessä. Myös muun luonnostaan taimettuvan puuvartisen vesakon raivaus on tärkeää monien katujen varsilla, joko liikenneturvallisuuden tai katujen ja ojien kunnossapidon takia. Työ tehdään vuosittain, koska tällöin vesat ovat vielä niin ohuita, että ne voidaan poistaa niittämällä. Työ tehdään penkkaleikkurilla tai kaivuriin kiinnitetyllä pensasleikkurilla. Puustoa istutetaan ja ylläpidetään sitten kaikissa sellaisissa paikoissa, missä puilla on tilaa kasvaa. Ruohovartisten kasvien ohella puut, kuten tavalliset pajut, pihlajat, lepät, koivut ja haavat, ovat tärkeä pölyttäjien ravinnonlähde. Pajukasveihin kuuluva raita on itse asiassa yksi tärkeimpiä kasveja pieneliöille, ja ensimmäisenä kukkijana kevään pölyttäjille.