Kirjasto on aloittanut syksyn monilla uutuuksilla ja yhteistyöllä: on uusia aukioloaikoja, uusi johtaja ja uutta voimaa yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Henkilökunnan työhuone pöhisee uusia aktiviteetteja. Uusi lukuvuosi on suunnitelmiltaan kunnianhimoinen: nyt on uusien rutiinien aika. Yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen välillä systematisoidaan, ja sitä lisätään, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saa säännöllisen yhteyden kirjastoon ja kirjallisuuteen.
Jotta tässä onnistutaan, on kirjasto ja koulutussektori ollut entistä voimakkaammin yhteistyössä keskenään keväästä asti. Kirjasto on lisännyt työvoimaa ja palkannut yhden ihmisen lisää lasten puolelle. Syksyllä on ryhmän – informaatikko Alexandra Berg sekä kirjaston erityiskirjastovirkailijat Aino Mikkola ja Lise Lehto – tarkoituksena kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.
Miksi kirjasto panostaa erityisen paljon yhteistyöhön koulujen ja päiväkotien kanssa?
– Kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on lukemaan innostaminen. Lukutaito on tärkeä valmius, joka vaikuttaa kaikkeen, opintomenestykseen ja kykyyn pärjätä arjessa. Me haluamme auttaa lapsia löytämään lukemisen ilon, kun he vielä ovat pieniä, ja näyttää heille, että on olemassa kirjoja kaikille, kertoo Alexandra Berg.
– Meillä on ollut pitkään hyvät suhteet koulujen ja päiväkotien kanssa Kauniaisissa. Nyt haluamme oikeasti, että kaikilla on mahdollisuus tulla kirjastoon.
– Tämä ei saa olla kiinni siitä, ehtiikö opettaja olla yhteydessä meihin, vaan kaikkien lasten pitää saada tulla tänne tai saada meidät vieraakseen.
Miten työskentelette konkreettisesti lasten kanssa?
Klassinen tapa toimia on tietenkin sellainen, että lapset tulevat kirjastoon luokan tai ryhmän kanssa, ja silloin luemme heille tai ehdotamme heille jännittäviä kirjoja. Voimme myös esitellä, miten löytää tietoa sekä kirjastosta ja verkosta. Ekaluokkalaiset ovat juuri aloittaneet koulun ja saavat esimerkiksi tietää, miten löytää kirjoja luotamme, Berg selittää.
– Meillä on myös hauskoja teemapäiviä, esimerkiksi dekkaripäivä esikoululaisille. Uutta tänä vuonna on, että laajennamme Eteiskirjaston kaikkiin päiväkoteihin Kauniaisissa. Meidän kauttamme päiväkoti saa kirjalajitelman, jota vanhemmat voivat lainata, jotta kynnys kirjojen luo on mahdollisimman matala. Sitä paitsi ajattelimme harjoitella kansalaistaitoja uudella tapaa myös pienimpien lasten kanssa: esimerkiksi järjestää vaalit päiväkodissa samaan aikaan presidentinvaalin kanssa.
Pidempiä aukioloaikoja
Eniten muutoksia näkyy muille asiakkaille siinä, että aukioloajat pitenevät syksyllä, sekä asiakaspalvelussa ja omatoimikirjastossa. Elokuusta alkaen kirjasto avaa asiakaspalvelun kello 10 aamulla. Aamuvirkut voivat itse kirjautua palveluun kello kuudelta kaikkina viikonpäivinä. Kahtena iltana on palveluaikaa pidennetty kello 20:een.
Omatoimikirjasto on ollut suosittu Kauniaisissa. Kirjastokortti toimii avaimena kirjastoon, kun henkilökunta ei ole paikalla. Uutta syksyllä on, että kaikkien jotka haluavat käyttää omatoimikirjastoa marraskuun jälkeen, täytyy rekisteröityä kirjaston omatoimikättäjäksi.
Syyskuusta alkaen voi rekisteröityä omatoimikirjastoon vierailemalla kirjaston asiakaspalvelussa. Omatoimikäyttösäännöt muuttuvat 1.11.2023, joten ennen sitä pitää käväistä kirjastossa, jos haluaa päästää sisään talvella.
– Jatkossa voivat myös alle 15-vuotiaat lapset käyttää omatoimikirjastoa itsenäisesti, kunhan vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen heidän puolestaan, kertoo kirjastopalveluiden päällikkö Jaakko Tiinanen.
Johtaja näkee etuja pienessä mittakaavassa
Tiinanen on itse yksi uudistuksista kirjastossa. Hän on työskennellyt Kauniaisten kirjastossa keväästä alkaen. Aiemmin hän työskenteli Espoon kaupungin kirjastossa, mutta haki innostuneena Kauniaisiin, kun mahdollisuus siirtyä avautui.
– Kauniainen on houkutteleva työnantaja kokonsa takia. Kun mittakaava on pienempi, toimii myös yhteistyö eri kaupungin yksiköiden kanssa paljon helpommin.
– Askel puheesta toimeen on Kauniaisissa lyhyt, ja sitä arvostan todellakin, Tiinanen sanoo.
Vapaa-aikanaan uusi kirjastopäällikkö tekee väitöstä juridiikasta, ja hän kokee tuon lähinnä harrasteena. Väitöskirjan tavoitteena on Suomen kielioikeuden kokonaissystematiikan kirkastaminen. Kielivähemmistöjen oikeudet ja miten ne konkretisoituvat arjessa kiinnostavat häntä. Kaksikielinen Kauniainen sopii hänelle myös siksi hyvin.
Myös kokemukset kirjaston arjesta ovat olleet hänelle myönteinen elämys.
– Kirjaston väkimäärä ei ole suuri, mutta sitä joustavampaa. On hienoa nähdä, miten henkilökunta tekee töitä ja saa kaiken toimimaan, pienet ja suuret asiat.
KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ