Ensimmäisenä jäivät mieleeni kauniit kesäkukat kaupungintalon edustalla ja heti huomasin myös niissä vilisevän elämän: useita eri lajeja pölyttäjiä! Pian minulle selvisi, että kaupungissa on nimenomaan valittu kesäkukiksi pölyttäjiä houkuttelevia lajeja. Jes! Luontoteko parhaasta päästä.
Ilmastotekoja etsin sitten etenkin päästövähennysohjelmista. Katuvaloja on vaihdettu led-valoiksi, energiaremontteja toteutettu kaupungin kiinteistöihin, jne. Jes! Paljon kaikkea. Puulaji-istutuksissakin suositaan jo ilmastonmuutosta kestäviä puulajeja. Jes! Myös sopeutumistoimia.
Mutta sitten se kuuluisa mutta. Vaikka paljon on tehty, viimeisimmät päästölaskelmat kertovat karuja lukuja: päästöt kasvoivat vuonna 2022. Eikä sitä luontokatoakaan olla vielä pysäytetty. Kauniaisissa on tehty hyviä päätöksiä ympäristön puolesta ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset, nyt on sitten yhä kiihtyvän tekemisen vuoro. Tekemistä puoltavat myös kuntalaiset, sillä pääkaupunkiseudun ympäristöasennekyselyn 2022 perusteella asukkaat haluavat pitää huolta erityisesti lähiympäristöstä ja ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Töitä riittää, sillä päästäksemme tavoitteeseemme niin sanottuja alueellisia päästöjä tulee leikata vielä noin 74 prosenttia. Tästä kokonaisuudesta asukkaiden vaikutusmahdollisuus on yli 50 prosenttia. Onneksi kasvillisuuteen ja maaperään sitoutuu myös noin 8 prosenttia päästöistä. Alueellisten päästöjen lisäksi tulee katsoa kulutusperäisiä päästöjä. KULMA-hanke selvitti vuonna 2022 kuntien kulutusperäisiä päästöjä, ja kauniaislaisten tavaroiden ja palveluiden päästöt olivat koko Suomen korkeimmat.
Ilmastonmuutos ei ole jotain, joka on tulossa, vaan tapahtuu jo parhaillaan. Yhä enemmän kaupungin toiminnassa on mietittävä uudella tavalla asioita eli sitä, miten sopeudumme muuttuvaan ilmastoon. Sopeutumistoimenpiteiden tavoite on välttää ja hillitä tulevia riskejä. Monet rakenteet ja palvelut on tehty jo menneeseen ilmastoon. Entä ne luontoteot ja se luontokato sitten? Luontokato on melko pelottava teema, sillä siihen ei oikein ole edes sopeutumistoimia. Eläin- ja kasvilajeja katoaa parhaillaan 100–1000 kertaa nopeammin kuin menneiden vuosimiljoonien aikana. Iloinen asia on se, että monet ilmastoteot ovat samalla myös luontotekoja ja usein myös terveystekoja.
Vielä niistä pölyttäjistä ja kukista: kuinka kivoja tekoja on harventaa nurmikon leikkaamisen väliä tai valita kauniita pölyttäjille mieluisia kesäkukkia pihaan. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin paljon muita tekoja, jotta Grani olisi hiilineutraali ja luontopositiivinen vuonna 2030. Kaupungin toimiin hiilineutraaliuden ja luontokadon pysäyttämiseksi voi tutustua hiilineutraaligrani.fi sivustolta, mutta mikä on sinun seuraava tekosi ilmaston ja luonnon hyväksi?
HELENA SUOMELA, YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA