Valtuuston varapuheenjohtaja Stefan Stenberg puhui sankarihautojen seppeleenlaskun yhteydessä itsenäisyyspäivänä Kauniaisissa. Lue puhe alla.
Stefan Stenberg, kaupunginvaltuston varapuheenjohtaja 6.12.2023
Bästa veteraner, kauniaislaiset, Grankullabor
Tänään on kulunut 106 vuotta Suomen itsenäistymisestä ja olemme kokoontuneet sankarimuistomerkin eteen kunnioittamaan, muistamaan ja kiittämään sankarivainajia ja veteraanipolvea heidän uhrauksistaan.
Sedan självständighetsförklaringen för 106 år sedan har Finland utvecklats från anspråkslöst agrarland i utkanten av Europa till en högteknologisk välfärdsstat och Natomedlem. Men – mer än en gång – har landets framtid hängt i en skör tråd och vår frihet har varit dyrköpt. Finland har bokstavligt talat gått genom elden för att hävda sin plats bland världens självständiga nationer.
Suomenlinnan Kuninkaanportin vieressä olevassa kivilaatassa on Ehrensvärdin kehotus Suomen kansalle: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”. Suomi sai kokea tuon lauseen merkityksen kun talvisota syttyi. Tuolloin oli leikki kaukana, kuten myös länsimaiden apu.
Mot alla odds avvärjde de finska styrkorna fienden och räddade därmed vårt land. Den dyrköpta friheten sattes åter på prov under fortsättningskriget. Under åren efter krigen lyckades man genom stora uppoffringar och samarbetsanda återuppbygga det som kriget förstört. Dessutom klarade Finland av att ta emot mer än 400 000 karelska flyktingar som efter vapenstilleståndet tvingades lämna hus och hem. Vid sidan av detta skulle krigsskadeståndet betalas, vilket de facto ledde till att Finland utvecklades till ett modernt industrisamhälle. Genom veterangenerationens insats har Runebergs ord ”Vårt land är fattigt, skall så bli för den, som guld begär” kommit på skam.
Mutta, olemmeko oppineet historiastamme? Olemmeko edelleen yhtenäinen kansa vai onko yhteiskuntamme pirstoutumassa? Kasvaako kuilu rikkaiden ja köyhien, maaseudun ja ruuhkasuomen, kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä? Jos sallimme, että näin käy, osoitamme samalla, ettemme ole oppineet mitään historiasta ja että olemme korvanneet legendaarisen iskulauseen ”kaveria ei jätetä” sanoilla ”kaverille ei jätetä”: Tosiasia on, että valtava määrä ihmisiä pakenee sotaa ja nälkää juuri nyt. Sivistysvaltiona Suomi ei voi ummistaa silmänsä sille, että itänaapurimme pelaa poliittista shakkipeliä näiden ihmisten kustannuksella.
On huolestuttavaa, että Euroopan kamaralla käydään jälleen sotaa. Nyt on Ukrainan urhean kansan vuoro puolustaa maataan ja eurooppalaisia arvoja, taistelemalla sitä julmaa hyökkääjää vastaan, josta Suomellakin on kokemusta. Vaikuttaa siltä, että jotkut tahot kaikin keinoin haluavat jakaa Eurooppaa ”meikäläisiin” ja ”teikäläisiin”. Vääjäämättä mieleeni tulee Uuno Kailaksen tunnetun runon sanat Raja railona aukeaa, Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä. Synkeä, kylmä on talviyö, hyisenä henkii Itä.
Jag hoppas att Finland fortsätter att visa solidaritet med Ukraina, som kämpar för sitt lands självständighet. Jag hoppas också att Finland vågar stå upp för de mänskliga rättigheterna och inte låter sig manipuleras av dem som aktivt provocerar fram osäkerhet i vår närmiljö och vill slå en kil mellan EU:s medlemsländer.
”Finland är ett bra land, det bästa för oss finländare. Det är ett land värt att försvara och dess enda försvarare är Finlands eget folk.” Så formulerade general Ehrnrooth på sitt kännspaka sätt vår orubbliga nationalkänsla. Under alla omständigheter bär vi själv ansvaret för att försvara vårt land. Men förutsättningarna för att göra det har märkbart förbättrats sedan Finland blivit fullvärdig medlem av försvarsalliansen Nato.
Med åren har hotbilderna ändrats. Historikern Henrik Meinander konstaterade nyligen i Hbl att vår östgräns är den skarpaste civilisationsgränsen i hela Europa. I hybrid-operationen mot Finland används flyktingar som spelbrickor, vilket lett till att vår östgräns nu stängts för persontrafik på samma sätt som den var stängd fram till år 1991. Det är uppenbart att konflikten mellan EU, Nato och vår östra granne kommer att fortsätta fastän det – lyckligtvis – är osannolikt att Finland dras in i ett nytt krig.
Ahti Karjalainen väitti aikoinaan, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Siitä huolimatta uskallan väittää, että suomalaista järkeä ja sisua vielä tarvitaan, sillä edessämme on pitkä ja vaikea kausi.
Historia osoittaa, että Suomen linja sotavuosina oli oikea. Mutta maailmanrauha saavutetaan vasta silloin, kun ihmiset oppivat hyväksymään toisiensa virheineen ja puutteineen. Kansoille rauha ja ihmisille hyvä tahto on kohta saapuvan joulun julistus ja ihmiskunnan vuosisatainen toivo. Varsinkin epävakauden ja suurten kriisien aikana on hyvän tahdon kaipuu noussut voimakkaana. Niin on nytkin.
Suomi on vuosien aikana kokenut monenlaisia onnenvaiheita ja koettelemuksia – huomattavasti suurempia kuin nykyiset vastoinkäymiset. Siksi ei ole epäilystäkään siitä, ettemmekö selviäisi näistäkin.
Kärlek till fosterlandet, tolerans och respekt för andra kulturer är nyckeln till fortsatt framgång för Finland och för en bestående fred i vår värld.
Med dessa ord vill jag å stadens vägnar önska alla Grankullabor en fridfull självständighetsdag och allt gott för fosterlandet!
Kauniaisten kaupungin ja omasta puolestani toivotan teille hyvää itsenäisyyspäivää ja siunausta isänmaalle!