Föräldraföreningen Kasan vid Kasabergets daghem, Hem och skola vid Hagelstamska skolan och gymnasiet Grankulla samskola, Hem och skola vid Grankultsskolan, elevkåren vid Grundskolan i Grankulla, enheten Hagelstam, Studentkåren vid gymnasiet Grankulla samskola, Lyans föräldraförening, Föräldraföreningen vid Förskolan vid Granhult ja Föreningen Ekebo rf och Grytet (jäljempänä kaikki yhdessä ”allekirjoittaneet”) haluavat tällä kirjoituksellaan tuoda esille vastustuksensa Kansallisen Kokoomuksen ja sen valtuutetun Satu Mollgrenin ehdotukselle yhdistää Kauniaisten suomen ja ruotsin kieliset opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnat yhdeksi kasvatus- ja koulutusvaliokunnaksi, jonka alle muodostettaisiin suomen ja ruotsin kieliset kasvatus- ja koulutusjaostot.

Kuntalain (10.4.2015/410) 6 luvun 30 §:n 4 momentin mukaan kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten tai yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin.

Kaupunkihallituksen alla voi siten olla kaksikielisessä kunnassa, kuten Kauniaisissa, joko kaksi opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaa, joista yksi on suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen, tai sitten kyseeseen voi tulla jaostomalli. Jaostomallissa yhteisistä asioista päätetään yhdessä valiokunnassa sekä koulu- ja kielikohtaisista asioista kahdessa erillisessä kielijaostossa.

Kauniaisissa on parhaimmillaan käytössä kuntalain ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti kaksi erillistä valiokuntaa, jotka toimivat suoraan Kauniaisten kaupungin hallituksen alaisuudessa.

Kokoomuksen Mollgrenin näkemyksen mukaan (Kaunis Grani 10/2024) nykyinen valiokuntamalli on ongelmallinen, ja hän puoltaa siirtymistä jaostomalliin. Mollgrenin mukaan jaostomalli ”parantaisi päätöksentekoa, yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä”.

Allekirjoittaneet painottavat, että Mollgrenin väitteet eivät ole miltään osin totta, eivätkä ne kestä kriittistä tarkastelua. Jos Kauniaisissa siirrytään kahdesta opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnasta jaostomalliin, seurauksena olisi huomattavat haasteet hallinnon järjestämisessä ja lopulta varsinkin ruotsinkielisten kielioikeuksien toteutumisessa.

Ensinnäkin, mikäli Kauniaisissa päätettäisiin siirtyä jaostomalliin, kuten Mollgren kirjoituksessaan ehdottaa, kasvattaisi se huomattavasti Kauniaisten kustannuksia. Jaostomallin seurauksena lisääntyisi heti käännöstyön tarve, koska kokoontuvia orgaaneja olisi kahden sijasta kolme. Kaikki asiakirjat tulisi kääntää suomesta ruotsiksi tai päinvastoin, eikä Kauniaisilla ole tälläkään hetkellä resursseja kääntää kaikilta osin kahden orgaanin pöytäkirjoja. Edelleen muutosehdotuksen myötä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä kokouksia olisi enemmän, jolloin Kauniaisten kaupungin tulee korvata useammasta kokouksesta syntyvät palkkiot ja kokouskustannukset. Jo tämän perusteella Mollgrenin ehdotus siirtymisestä jaostomalliin on selvästi tehottomampi ja kalliimpi vaihtoehto Kauniaisten kaupungille kuin nykyinen valiokuntamalli. On absurdia, että tässä taloustilanteessa kokoomus haluaa ilman pätevää syytä muodostaa lisää kuluja Kauniaisten kaupungille, kun samalla kaupunki pyrkii karsimaan ja säästämään kuluissaan.

Toiseksi jaostomalli lisäisi kiistatta Kauniaisten ja orgaanien jäsenten työmäärää. Jaostomallin seurauksena kokouksia pidettäisiin kolmessa orgaanissa kahden sijaan, ja Kauniaisten henkilökunnan tulee jalkautua niihin kaikkiin. Tämä tarkoittaa, että Kauniaisten henkilökunnan työmäärä tulee kasvamaan lisääntyvien kokousten myötä.

Kolmanneksi nykyinen jako kahteen eri opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaan on tähän asti toiminut hyvin ja asiallisesti jaoston jäsenten, kaupungin henkilökunnan ja valtuuston jäsenten mukaan, eivätkä he tunnista Mollgrenin ja kokoomuksen esille tuomia ”ongelmia”. Nykyiseen ns. suomen ja ruotsinkielisten valiokuntien malliin siirryttiin vuonna 1994, kun ehdotettua jaostomallia vastaava osastomalli ei ollut toimiva. Ei siis ole mitään perusteita esitetty, miksi se olisi toimiva vuonna 2024.

Neljänneksi on riippumatonta ja puolueetonta tutkimustietoa, että parhaiten vähemmistökielen (tässä ruotsin) oikeudet on turvattu juuri valiokuntamallilla, joka Kauniaisissa on käytössä (lähde: Bildningsförvaltningen och skolan, Helsingfors Universitet, Kommunförbundet, Svenska kultur fonden, Cecilia Böhme, Henrik Hägglund & Stefan Sjöblom 2/2014). Ei yksinkertaisesti ole mitään näyttöä tai tutkimusta, että hallintomalli paranisi yhdellä valiokunnalla ja kahdella sen alaisella jaostolla. Kahden valiokunnan malli tukee molempien kielien kielellistä ja kulttuurillista autonomiaa ja elävöittää kaksikielisyyttä käytännönelämässä.

Viidenneksi, jos Kauniainen siirtyisi jaostomalliin, vaarantaisi se ruotsinkielisten kielilain mukaiset oikeudet. Yhdessä valiokunnassa ruotsinkielisillä jäsenillä voisi olla vaikeuksia käyttää omaa äidinkieltään kokouksessa, kun enemmistön kielenä olisi suomi. Kauniaisissa ei yksinkertaisesti riitä vähemmistöstä henkilöitä tällaiseen laajempaan ja selvästi tarpeettomaan byrokratiaan, eli yhteiseen valiokuntaan sekä kahteen jaostoon. Kun ruotsinkielisiä henkilöitä ei olisi riittävästi, eikä heistä kaikki osaa tarpeeksi hyvin suomea, tulee enemmistön – eli suomenkielisten – valta tosiasiassa lainvastaisesti kasvamaan.

Lopuksi allekirjoittaneet haluavat korostaa että jos valiokunnat yhdistetään niin päiväkoti- ja koulurakennusten tulevaisuus vaarantuu, kuten myös päiväkoti- ja koulukulttuuri kaikissa instituutioissa.

Asiasta äänestetään Kauniaisten kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.9.2024 asiakohdassa nro 4, jossa on esitys Kauniaisten kaupungin uudeksi hallintosäännöksi.

Me allekirjoittaneet vastustamme, että Kauniaisissa otetaan käyttöön Mollgrenin ja Kokoomuksen perusteetta ajama jaostomalli.

Kauniaisissa 10. päivänä syyskuuta 2024

Laati

Heikki Huhtamäki, asianajaja, oikeustieteen tohtori, Kauniainen

Alla mainittujen tahojen puolesta

Föräldraföreningen Kasan, vid Kasabergets daghem, styrelsemedlem Sophie Lundqvist
Kasabergets daghem omfattar 84 barn och ca 160 röstberättigade vårdnadshavare

Föräldraföreningen vid Lyan, styrelsemedlem Walter Virta

Lyans daghem omfattar 43 barn och ca 86 röstberättigade vårdnadshavare

Föräldraföreningen vid Grytet, styrelsemedlem Johanna Lindberg

Grytets daghem omfattar 35 barn och ca 69 röstberättigade vårdnadshavare

Föreningen Ekebo rf, föräldraföreningen vid gruppfamiljedaghemmet Ekebo, styrelseordförande Erik Kolehmainen gruppdaghemmet Ekebo omfattar 12 barn och 24 röstberättigade vårdnadshavare

Hem och skola vid Granhultsskolan, ordförande Nicola Öhman

Grundskolan i Grankulla, enheten Granhult omfattar ca 340 elever och ca 680 röstberättigade vårdnadshavare

Hem och skola vid Hagelstamska skolan och gymnasiet Grankulla samskola, ordförande Tove Lassenius
Gymnasiet Grankulla samskola omfattar ca 300 elever och ca 600 röstberättigade vårdnadshavare

Föräldraföreningen vid Förskolan vid Granhult, styrelsemedlem Tobias Althoff

Förskolan vid Granhult omfattar 52 barn och ca 104 röstberättigade vårdnadshavare

Studerandekårsstyrelsen i Gymnasiet Grankulla Samskola, styrelsemedlem Simon Bergström

Gymnasiet Grankulla Samskola omfattar ca 300 elever av vilka en stor del är röstberättigade

Elevkåren vid Grundskolan i Grankulla, enheten Hagelstam, styrelsemedlem Tilda Backas

Elevkåren omfattar ca 300 elever