Kauniaisissa on myös tulevaisuudessa kaksi valiokuntaa opetusta ja varhaiskasvatusta varten, yksi kummallekin kieliryhmälle. Tämä selvisi maanantaina (16.9.) pidetyssä valtuuston kokouksessa.
Kaupunginvaltuusto otti kesäkuussa kantaa Kokoomuksen esitykseen, jossa ehdotettiin kahden opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan yhdistämistä yhdeksi yhteiseksi valiokunnaksi. Valtuusto päätti kuitenkin säilyttää mallin, jossa on kaksi erillistä valiokuntaa. Perussuomalaiset kaupunginvaltuustossa ilmoittivat tämän jälkeen päätöksen syntyneen väärässä järjestyksessä ja vaativat uutta äänestystä. Maanantaina valtuusto käsitteli asiaa uudelleen ja päätti säilyttää kahden erillisen valiokunnan järjestelmän. Tämä sen jälkeen, kun Fredrik Waselius (RKP) oli ehdottanut hallintosääntöön lisäystä, jonka mukaan valiokuntien tulee neuvotella keskenään ennen päätöksentekoa silloin, kun ne käsittelevät samoja aiheita, jotka vaikuttavat kaupungin tarjoamien palveluiden laajuuteen tai palveluverkkoon. Äänet jakautuivat 20–15 äänestyksessä, jossa Waseliuksen ehdotus oli vastakkain alkuperäisen ehdotuksen kanssa.
Aihe on herättänyt huolta useissa järjestöissä ja yhdistyksissä, jotka toimivat Kauniaisten ruotsinkielisten koulujen ja päiväkotien yhteydessä. He ottivat kantaa asiaan kirjelmässä, joka on julkaistu muun muassa Kaunis Grani -lehdessä.
– Jos Kauniaisissa siirrytään kahdesta opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnasta jaostomalliin, seurauksena olisi huomattavat haasteet hallinnon järjestämisessä ja lopulta varsinkin ruotsinkielisten kielioikeuksien toteutumisessa, järjestöt totesivat kirjelmässään.
Maanantaina hyväksyttiin myös hallintosäännön muutos, jonka mukaan tulevaisuudessa kaupunginjohtajalta vaaditaan toisen kotimaisen kielen erinomaista ja toisen kotimaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa, eli ei molempien kotimaisten kielten erinomaista suullista ja kirjallista taitoa kuten tällä hetkellä. Sivistystoimenjohtajalta vaaditaan jatkossakin molempien kotimaisten kielten erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.
Maanantain kokousta seurasi paikan päällä useita kaupunkilaisia.
Ennen kokousta järjestettiin myös mielenosoitus kaupungintalon edustalla, jossa vaadittiin kansalaisopisto Petran nykyisen rakennuksen säilyttämistä. Kaupungin suunnitelmien mukaan opiston toiminta tullaan jatkossa sijoittamaan eri koulurakennuksiin kaupungin alueella.
Tempaukseen osallistui noin 50 henkilöä.
– Tarvitsemme Petramme. Olemme todella huolissamme, sekä oppilaat että opettajat, sanoo joogaopettaja Charlotta Eskola, joka ohjaa neljä kurssia viikossa Petrassa.
Hän toivoo, että kaupunki ja päättäjät ajattelisivat pitkän aikavälin ratkaisua asiassa.
– Ajatella kaikkien mahdollisuuksia liikkua ja tehdä asioita hyvinvointinsa eteen.
Korjattu 16.10. kielivaatimusten osalta.