| KAUPUNKI - STADEN

Kauniaisten kouluruoka herättää kiinnostusta myös muualla

Minkä takia Kauniaisissa kouluruoka maistuu oppilaille ja henkilökunnalle paremmin kuin monessa muussa kaupungissa?

Tämä oli yksi kysymys, johon Vantaan kaupungin kouluruokailun kehittämisen projektipäällikkö Ursula Snellman ja opetustoimen asiantuntija Päivi Kaipainen etsivät vastausta vieraillessaan lokakuussa Kauniaisissa.

Kaipainen kertoi, että Ammattikeittiöosaajien yhdistys oli suositellut heille nimenomaan Kauniaista tutustumiskohteeksi.

Vantaalla on aloitettu elokuussa vuoden kestävä projekti, jonka tarkoituksena on kehittää kouluruokailua. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on lisätä päivittäin syövien oppilaiden määrää. Monissa vertailuissa Vantaan tulos on ollut alhainen.

Ursula Snellman (oik.) ja opetustoimen asiantuntija Päivi Kaipainen (kesk.) Vantaalta tutustuivat Jaana Kokin opastuksella Kasavuoren keskuskeittiöön ja ruokasaliin. Kauniaisten kouluruoka sai keväällä julkaistussa kyselyssä erinomaisen lukeman: 72 prosenttia oppilaista ja henkilökunnasta kertoi ruokailevansa koulussa päivittäin.

Vantaalla on selvitetty syitä, jotka vaikuttavat etenkin yläluokkalaisten kouluruokailuun.

– Oppilaille tärkeä asia on ruuan ulkonäkö: onko ruoka kivan väristä ja esimerkiksi linjaston siisteys. 35 prosenttia oppilaista ilmoitti ruuan tuoksun tärkeäksi. 15 prosenttia ei halua syödä yksin, jos kaveri on sairaana, Snellman kertoi tuloksista.

Hän jatkoi, että ruokailuun voi liittyä myös kiusaamista, minkä takia ei tulla syömään.

Yllättävän tärkeää on se, miten eri kouluruokia nimetään. Vantaalla perusopetuksen koulut ovat saaneet myös määrärahaa ruokalan somistukseen viihtyvyyden lisäämiseksi, oppilaita osallistaen.

Vantaan edustajat olivat Kauniaisten kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikön Jaana Kokin vieraina. He tutustuivat Kasavuoren keskuskeittiöön sekä ruokasaliin, ja samalla Kokki kertoi heille, mitä toimia Kauniaisissa on tehty kouluruuan suosion lisäämiseksi.

– Kauniaisissa on tehty paljon työtä muun muassa ruuan maun, rakenteen sekä ulkonäön kehittämiseen. Ruokaan makua antavat yrtit sekä ihan perusmausteet. Teollisten liemijauheiden käytöstä on luovuttu. Salaatti leikataan pääsääntöisesti itse, ja salaattipöydän tarjontaa on monipuolistettu. Ruokasalin viihtyisyyttä on kohennettu. Myös ruokaraatitoiminta Kauniaisissa on aktiivista, Kokki kertoi ja jatkoi, että pitää ruokaraatitoimintaa suuressa arvossa.

– Oppilailta saatu suora ja rehellinen palaute auttaa kehittämistyössä, ja myös keittiöhenkilökunnan ja oppilaiden vuorovaikutustilanne koetaan tärkeäksi. 

Nykyisin vallalla oleva suurkeittiövetoinen ruokatuotanto tuo omat haasteensa ruokailun järjestämiseen. Kokki mainitsi, että tarjolla olevan ruuan laatutekijöihin voidaan jonkin verran vaikuttaa tuotantotapamuutoksilla sekä reseptejä kehittämällä, mutta väistämätöntä on, että tiettyjen ruokien kohdalla maku, ulkonäkö sekä rakenne kärsivät kuljetuksesta. Kauniaisissa kuljetusmatkat ovat lyhyitä, mutta Kokin mielestä olisi hienoa, jos valmistuskeittiöt voitaisiin palauttaa kouluille. Hän ymmärtää, että tämä toive on kustannuskysymys ja nykytilanteessa ehkä epärealistinen.

– Ruoka valmistettaisiin mahdollisimman oikea-aikaisesti ja lähellä, mikä varmasti sekin lisäisi ruokailun mielekkyyttä.

Vierailun lopuksi Snellman kiitteli:

– Raikkaita ajatuksia.

Kauniaisten kouluruoka sai keväällä julkaistussa kyselyssä erinomaisen lukeman: 72 prosenttia oppilaista ja henkilökunnasta kertoi ruokailevansa koulussa päivittäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *