Noin 150 kaupunkilaista osallistui maanantaina 7.10. asukasiltaan kaupungintalokorttelin asemakaavan muutosehdotuksesta Villa Junghansissa.
Suunnitelmaa esittelivät yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, maankäyttöpäällikkö Minna Penttinen sekä kaupunginjohtaja Christoffer Masar. Arkkitehtitoimistoa edusti Selina Anttila. Mikko J. Salminen kaupunginhallituksesta piti alustuspuheenvuoron päättäjien näkökulmasta.
Aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen rakennusmassaa on madallettu siten, että Tunnelitien päässä talossa on kuusi kerrosta (aiemman kahdeksan sijaan) ja kerrokset madaltuvat asteittain siten, että Villa Junghansin päässä asunnot voivat olla esim. rivitalotyyppisesti maantasolla. Viitesuunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa noin 200 asuntoa. Asumisen lisäksi kaava mahdollistaa liike- ja toimistotilojen sekä julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittamisen alueelle.
Aihe arvatenkin kiinnosti kauniaislaisia, joita tilaisuuteen oli saapunut Villa Junghansin juhlatilan täydeltä – arviolta noin 150 henkilön verran. Tärkeäksi koettiin puutarhakaupungin ja vehreyden säilyttäminen koko korttelin osalta sekä myös Junghansin puiston – keskustan ainoan metsän – säilyttäminen mahdollisimman koskemattomana.
Kaupunginkorttelin naapuruston asukkaita kiinnosti Junghansinkujan ja muiden teiden esteetön kulku esim. pelastus- ja huoltotehtävissä. Mielipiteitä esitettiin myös siitä, onko näin isoon hankkeeseen ryhtyminen ylipäätään mielekästä, kun muitakin isoja hankkeita on meneillään ja suunnitteilla (mm. kaupunkirata, uusi alakoulu ja Kasavuoren koulun A-siiven uusinta).
Korttelin suuri koko nousi esiin kuten myös kysymys, löytyykö asunnoille ostajia, mikäli asuntojen hinnat nousevat kovin korkeiksi. Kaupungin tilaama konsulttiselvitys otettiin esille tilaisuudessa. Kaupungilta todettiin, että hankkeen mahdollistamia lopullisia asuntojen neliöhintoja ei voi tässä vaiheessa vielä tietää.
Puolesta ja vastaan
Paikallaolevat kauniaislaiset aplodeerasivat yleisökommenteille, joissa painotettiin puistomaisuutta. Kommentit Junghansinpuiston säilyttämisestä mahdollisimman koskemattomana sai yleisöltä suuret suosionosoitukset.
Varatuomari Juhani Kari on ns. käärmetalon puolestapuhuja.
– Hyvä mittari sille, että asuu kaupungin keskustassa, on että juna-asemalle kävelee kolmessa minuutissa. Sehän tässä suunnitelmassa toteutuu samoin kuin liikkeiden ja palveluiden läheisyys. Rakennusoikeuteen sijoittamisen hän näkee hyvänä vaihtoehtona. Kauniainen tarvitsee hänen mielestään uusia asukkaita ja veronmaksajia. Hyvät kulkuyhteydet ja palveluiden läheisyys ovat näitä.
– Espoon Keraan on rakenteilla asuntoja 15 000 ihmiselle ja meitä kauniaislaisia on vajaa 10 000. Pohdin sitä, muodostuuko Kera (kahden minuutin junamatkan päässä Kauniaisista) jatkossa houkuttelevammaksi asuinalueeksi kuin Kauniainen.
– Mikäli kaupungintalokorttelin hintataso muodostuu kovin korkeaksi ja asuntojen neliömäärä jää alhaiseksi, ei se houkuttele työssäkäyviä, veroa maksavia lapsiperheitä, jotka mieluummin valitsevat asuinpaikakseen Keran kuin Kauniaisen. Näen, että potentiaalinen ostajakunta löytynee tästä salista, Kari toteaa ja osoittaa yleisöä, joka suurimmalta osalta on varttunutta väkeä.
Sosiologi Peter Westerlund vastustaa hanketta.
– Mielestäni hanke tulisi kuopata monestakin eri syystä: Kauniaisissa on meneillä isoja hankkeita, jotka syövät nyt ja tulevaisuudessa veroeuroja. Kaupungintalokorttelin rakentamista perustellaan sillä, että rahat saadaan myymällä kaupungintalon tontti sekä vuokraamalla kortteliin tulevia liiketiloja. Jotta tämä olisi kannattavaa tulisi kaiken tämän tapahtua ripeästi. Keskustassa sijaitsevien uusien talojen myyntiaikojen tiedetään olleen tosi pitkiä. Asuntojen arvioitu myyntihinta on niin korkea – 75 m2 asunto maksaa liki 900 000 € – ettei lapsiperheillä ole varaa muuttaa näihin isompiin asuntoihin. Asunnon ostajaehdokkaiksi jää näin ollen hänen mielestään vain rikkaat ikäihmiset.
– Tämä eriarvoistaa granilaiset jakaen asukkaat eri kasteihin ja on osoitus siitä, että kaupunkia saa ostaa se, jolla on eniten rahaa. Ehdotus korttelin rakentamisesta osissa vaikuttaa sekin oudolta: kuka haluaisi asua keskustassa, jossa on jatkuva rakentaminen käynnissä? Ajatuksia herättää myös se, onko pakko kasvaa, kun muutama vuosi sitten kaupungin päättäjät puhuivat kasvun rajoittamisen puolesta?
Kaupunginvaltuuston odotetaan tekevän lopullisen päätöksen asemakaavasta ensi kevään aikana.
Päivitetty 18.10.