Torstaina 24.10. Kauniaisten kirjasto juhlisti 100-vuotisjuhlaansa tiiviillä ohjelmalla. Päivä alkoi jo klo 14, jolloin tarjolla oli muun muassa kasvomaalausta lapsille, ja tuntia myöhemmin tarjottiin kakkua juhlan kunniaksi.
Jaakko Tiinanen, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkö sanoo, että kirjasto voi erittäin hyvin tänä päivänä. Ja juuri lasten- ja nuortenkirjoja lainataan yhä enemmän.
– On fantastista, että kauniaislaiset ovat olleet läpi kirjaston historian mitassa erittäin aktiivisia kirjaston käyttäjiä, ja vaikka paperikirjan kuolemasta ollaan kansallisesti oltu huolissaan, niin kaikkien aikojen lainausennätys per capita tehtiin Kauniaisissa viime vuonna ja tänä vuonna näyttää menevän uudestaan rikki, hän sanoo.
Yksi juhlaan osallistuneista oli Anna-Liisa Törmänen, joka on aktiivinen kirjaston asiakas.
– Tuntuu oikein kivalta olla täällä juhlimassa. Käyn muutenkin täällä monta kertaa viikossa. Asun tässä vieressä, hän kertoo.
Aiemmin hän osti paljon kirjoja, mutta nyt hän hyödyntää kirjaston palveluita ja lukee kirjoja laidasta laitaan.
– Tänne tulee niin äkkiä kaikki uutuudet. Luen nykyään aika paljon jännäreitä, lainaan myös paljon kirjoja lastenlapsille, luen elämäkertoja ja kaikkia muitakin mielenkiintoisia kirjoja.
Myös Irina Granforsille kirjasto on tärkeä. Hän käy kirjastossa useita kertoja kuukaudessa, lukee usein muistelmateoksia ja on myös osallistunut joihinkin kirjaston järjestämiin tapahtumiin.
– Kirjasto on tärkeä, se antaa tasapuolisuutta kaikille kansalaisille. Olisi hyvä, että koulut tekisivät retkiä tänne kouluaikanakin, jotta lapset lukisivat enemmän, hän toteaa.
Carl-Henrik von Bonsdorff kuuluu niihin, jotka lainaavat kirjoja satunnaisemmin.
– On todella hienoa olla täällä juhlimassa. Itse en ole kovin aktiivinen kirjaston käyttäjä ja tunnen syyllisyyttä siitä. Minun pitäisi hyödyntää sitä enemmän, mutta olen hieman laiska. Luen paljon, mutta ostan kirjoja ja luen paljon netissä, hän sanoo.
Paikalla oli myös kaupunginjohtaja Christoffer Masar. Mitä kirjasto merkitsee sinulle?
– Minulla on kaksi poikaa. Toinen lukee itse ja toiselle luemme. Joten erityisesti lastenkirjat ovat todella tärkeitä. Itse kuuntelen nykyään enemmän äänikirjoja, joten en lainaa kirjoja usein, mutta olemme täällä usein lasten kanssa valitsemassa kirjoja.
Iltapäivällä ohjelma jatkui kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkö Jaakko Tiinasen puheella sekä kulttuurineuvos Clara Palmgrenin esitelmällä, jossa hän kertoi ruotsiksi Kauniaisten kirjaston historiasta.
Juhla päättyi illalla syntymäpäiväkonserttiin, jossa esiintyivät kitaristi Tuomas Wäinölä ja basisti Lauri Porra.
Lue Jaakko Tiinasen puhe:
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Kirjastolle on ominaista puhua enemmän teoin kuin sanoin, ja myös omassa työssäni johtajana kuuleminen on puhumista enemmän ytimessä. Niinpä aikeenani on puhua tiiviisti. Koska Kauniaisissa useimmat ymmärtävät molempia kotimaisia kieliä enkä halua asettaa kumpaakaan kieltä toisensa käännöksen asemaan, puhun vuorotellen molemmilla kielillä siten, etten tarpeettomasti toista samoja asioita.
Det är en stor ära att stå här idag och fira Grankulla biblioteks hundraåriga resa. Bibliotek är inte bara en byggnad, utan hjärtat i en gemenskap, en plats för att dela idéer, lära sig nya saker och ha oförglömliga stunder.
Yksi keskeisistä asioista, jotka ovat pysyneet halki kirjaston matkan, on kuntalaisten sitoutuminen kirjaston käyttöön. Kauniaislaiset ovat aina olleet sivistyksennälkäisiä, ja se on näkynyt vilkkaassa kirjastonkäytössä. Väkimäärään suhteutettuna olemme tehneet lainamäärien Manner-Suomen ennätyksen monena vuonna, ja viime vuosien aikana lainaus on vain entisestään lisääntynyt.
Särskilt glad är jag över att den kraftigaste ökningen i antalet lån har skett bland barn och ungdomar. Detta har säkert flera orsaker: kärleken till böcker och läsning har gått i arv från föräldrar och far- och morföräldrar. Lärarna har gjort ett ovärderligt arbete.
Kirjastossakin on otettu päämäärätietoiseksi painopistealueeksi lasten lukemisen tukeminen yhdessä eri kumppaneiden kanssa. Neuvoloiden kautta kutsutaan kaikki syntyvät kauniaislaiset käymään kirjastossa jo imeväisiässä. Varhaiskasvatuksen yhteistyömalli ryhmäkäynteineen ja eteiskirjastoineen on tullut todella suosituksi, ja kouluyhteistyön malleja ollaan aktiivisesti kehittämässä. Lämmin kiitos tästä kirjaston henkilökunnalle!
När nu kommunens ekonomi möter utmaningar måste jag tacka personalen för att de har utfört sitt arbete med ett kompromisslöst fokus på kunderna och stor expertis, samtidigt som de har varit kostnadsmedvetna. Kostnaderna för biblioteksverksamheten i Esbo och Helsingfors är över 50% högre per lån än i Grankulla, vilket innebär att vi, förutom att vara det mest använda biblioteket i huvudstadsregionen, också är det mest kostnadseffektiva biblioteket.
Vuonna 1924 ovensa avannut kirjasto on nähnyt monia muutoksia ja kehitysvaiheita. Vaikka ajat ovat muuttuneet, kirjaston merkitys on säilynyt. Ulkonaisten muutosten merkitystä ei tietenkään voi vähätellä: rahatoimiston sivuhuone on vaihtunut omaan kirjastotaloon, joka sekin on ennättänyt jäädä käyttäjämääriin nähden pieneksi, kortistoista on siirrytty atk-aikaan ja musiikkiosastolla nähty monen formaatin vaihdokset. Yllättävän moni sisällöllinen asia on kuitenkin pysynyt samana halki näiden sadan vuoden: samat kirjat puhuttaneet granilaisia ehkä jo neljässä polvessa, osin konkreettisestikin vanhimman yhä kierrossa olevan kirjan ollessa 95 vuotta kokoelmissa.
En sak som också har varit viktig för oss genom tiderna och fortfarande är det, är tvåspråkigheten. Allt som görs i biblioteket är knutet till språk och litteratur, och vår viktiga uppgift är att möjliggöra för invånarna att varje dag kunna läsa och utveckla sig själv på sitt eget språk, finska eller svenska, på lika villkor. Detta kräver kontinuerlig medvetenhet, eftersom vi har två rika litterära traditioner genom våra två språk. Både den finskspråkiga och den finlandssvenska litteraturen är enormt rik, samtidigt som de två litteraturerna inte överlappar varandra. Jag har ibland med glimten i ögat sagt att det enda som man känner till både på den finska och den svenska sidan är Bibeln, Mumin och de mest kända av Runerbergs dikter – i övrigt är klassikernas kanon olika.
Tilanne edellyttääkin sitä, että pystymme yhtä lailla ajattelemaan, keskustelemaan ja keksimään uusia ideoita molemmilla kielillä. Jotta suomi ja ruotsi olisivat eläviä asiakaspalvelukieliä, pitää niiden olla eläviä työkieliä ja viestinnän kieliä. Sanoisinkin, että olemme onnistuneet, kun viestinnässämme on yhtä paljon svetisismejä kuin finlandismeja – silloin molemmat kielet ovat olleet eläviä työkieliä sekä molempia kieliä kuulee päivittäin kahvihuoneessa.
Dagens program är typiskt för biblioteket, inte bara för tvåspråkigheten, utan också för att det samlar alla generationer, både barn och vuxna. Ansiktsmålning och pyssel kommer snart att övergå i först en tillbakablick på bibliotekets historia och sedan i medryckande musik. Vi måste vara medvetna om varifrån vi kommer för att kunna sikta mot framtiden. Det är en ära att snart få kulturråd Clara Palmgren, som vet allt som är värt att veta om Grankullas historia, som gäst för att tala.
Myöhemmin tänä syksynä kirjastossa puhaltavat muutoksen tuulet, kun tilat peruskorjataan vastaamaan kasvaneen asiakasmäärän ja lisääntyneen palvelutarjonnan tarpeita. Nyt peruskorjausta edeltävän väistömuuton edellä juhlimme hiukan pienimuotoisemmin – toiveenamme on, että vahinko otetaan takaisin 200-vuotisjuhlissa. Minulla ei nimittäin ole vähäisintäkään epäilystä siitä, että Kauniaisten kirjastolaitos on sadan vuoden päästäkin yhtä elinvoimainen kuin nyt.
Ett stort tack till er alla för de gångna och kommande givande åren!