On tyypillinen keskiviikkoaamu ja kauniaislaisen koulukoiran Huldan työpäivä alkamassa. Irlanninsetterille tyypilliseen tapaan Huldan askellus on huoletonta ja letkeän lompsuttavan rentoa – muistuttaen Mikki Hiiren koiraa Plutoa. Koulun pihalla Hulda ei peittele innostusta alkavasta työpäivästä – häntä ja peppu vispaavat. Koulun sisällä Hulda saa kaulaansa Koulukoira-huivin merkiksi siitä, että työpäivä alkaa.
Ihmisten läheisyydessä Huldan käytös muuttuu asiallisen rauhalliseksi – kuuluuhan hän virallisesti koulun henkilökuntaan ja käytöksen tulee olla sen mukaista.
Tänään Huldan toimenkuvaan kuuluu muun muassa matematiikan opetusta ja lukemisen kuuntelua. Oppilaat ovat Viherlaakson ala-asteen kolmasluokkalaisia, joiden opettaja on Huldan emäntä Tuisku Jarva.
– Huldan urapolku koulukoiraksi on ollut monien asioiden summa. Kun olin hankkimassa koiraa, toivoin yksilöä, joka olisi rauhallinen mutta rohkea – ja sellaisen sain. Hulda on pennusta asti ollut rauhallinen setteriksi, joka rotuna mielletään touhukkaaksi säheltäjäksi. Rauhallisuus, aloillaan olemisen taito ja ihmisläheisyys ovat ominaisuuksia, joiden pohjalta on ollut hyvä kouluttaa Huldasta luotettava ja turvallinen koulukoira, Jarva kertoo.
Jarva teki aikanaan gradun koulukoirista.
– Hulda oli tiiviisti mukana gradun teossa ja mukana koulussa, jolle gradun tein. Tämän lisäksi Hulda on toiminut koulukoirana neljässä koulussa, joissa olen toiminut opettajana. Koulukoiratoiminta edellyttää koulun myötämielistä asennetta ja sen, ettei oppilaiden osalta ole esteitä allergioiden tai astman vuoksi. Opetushallitus on linjannut koulukoiratoiminnan pedagogisesti hyväksi asiaksi. Koiran läsnäolon nähdään muun muassa helpottavan luokan työrauhaa ja lisäävän lapsen empatiakykyä.
– Omassa gradussani nousi esille se, että oppilaan on helpompi lähteä aamulla kouluun koirakoulupäivinä, koska vastassa olisi innostunut häntää heiluttava karvakaveri.
Eräs lapsi kertoi, että Huldan kanssa pystyy jakamaan sellaisia tunteita, joita ihmisten kanssa ei voi. Useamman koirapelkoisen oppilaan vanhemmat ovat kertoneet, että Hulda on lievittänyt lapsen pelkoja koiria kohtaan.
– Olen huomannut, että nekin lapset, jotka ennen eivät tulleet puhumaan opettajan kanssa, rohkaistuvat Huldan myötä tulemaan juttelemaan. Mikäli jollekin oppilaalle tulee harmitus, ehdotan menemistä Huldan luo rauhoittumaan – toimii, Jarva kertoo.
Palataan takaisin Huldan työpäivään. Päivä alkaa matematiikan tukiopetuksella. Oppilaat ovat tuoneet kotoa jämävillasukkia, joiden sisään Jarva on piilottanut lapulla matematiikan tehtävän. Sukat ovat rullalla korissa keskellä lattiaa. Kukin oppilas vuorollaan sanoo Huldalle ”nouda sukka”. Hulda hakee sukan korista ja oppilas ratkaisee sukan sisällä olevan matematiikan tehtävän.
Jarva kertoo, että sukkien noudon Hulda on oppinut kotioloissa ja olen vastikään valjastanut tämän taidon opetuskäyttöön.
– Kun oppilas on saanut valmiiksi määrätyt matematiikan tuntitehtävät hän saa myös temputtaa Huldaa: namipala kuonon päälle, hetken odotus ja ole hyvä -käskyllä Huldalla on lupa syödä herkku.
Matematiikan tunnin jälkeen on oppilaille vuorossa välitunti ja Huldalla alkaa lukemisen kuuntelu. Oppilaat saavat lukea joko yksin tai pareittain Huldalle valitsemaansa kirjaa. Lukuvuorot on jaettu tasapuolisesti oppilaiden kesken kiertävän lukulistan mukaan. Myös muiden luokkien opettajat voivat varata oppilailleen Huldalta lukutunnin, jolloin Hulda on eri koulutilassa kuin emäntänsä. Huldalla on toki riittävästi myös taukoja – mikäli välitunnilla on lukemisen kuuntelua, on tunnin aikana lepoa.
– Olen lukusession alkuun itse läsnä ja katson, miten homma lähtee käyntiin. Ääneen lukeminen edistää lukutaitoa. Hulda on kärsivällinen kuuntelija, eikä oppilaan tarvitse jännittää mahdollisia virheitä koiralle lukiessa. Lukuhetken jälkeen Hulda saa palkkioksi pienen herkun. Tulossa on myös tunnetaitoharjoittelua hyrräkiekon kanssa: kiekolle on kirjoitettu eri tunnetiloja, Hulda pyörittää hyrrää, joka pysähtyy jonkin tunnetilan kohdalle. Oppilaan tehtävä on kertoa, missä tilanteessa hän on kyseistä tunnetta kokenut, Jarva kertoo.
– Opetussuunnitelmassamme on kirjattu tavoitteeksi lähiympäristöön tutustuminen, luontotuntemuksen lisääminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Lähiympäristön lisäksi olemme retkeilleet Huldan kotimetsässä Kasavuoressa. Näillä reissuilla on talutushalukkaita oppilaita sekä myös kakan kerääjiä – ihan jonoksi saakka, Jarva naurahtaa.
Kauniaisten kirjastosta kerrotaan, että kirjaston lukukoiratoiminta jatkuu myös väistötiloissa. Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin ja niistä tiedotetaan Kauniaisten nettisivuilla.
Hulda tutuksi
- Olen 8-vuotias, syntynyt 2016, Mikkelissä
- Rakastan ihmisiä – varsinkin lapset ovat lähellä sydäntä! Olen Suomen Karva-Kaverit ry:n jäsen. Sekä minä että emäntäni olemme suorittaneet tarvittavat Karva-Kaveriksi pääsemisen testit ja luennot. Olemme käyneet vapaaehtoiskeikoilla tervehtimässä lapsia päiväkodeissa ja kouluissa (ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa) sekä ikäihmisiä hoivakodeissa.
- Urapolullani seuraava etappi on suorittaa Opetushallituksen virallinen koulukoiratesti, jonka järjestää Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry.
- Fun fact: rakastan saunomista! Kun kuulen, että kiuas raksuttaa, ryömin saunan oven alta lauteille nautiskelemaan. Lopulta emäntä ajaa minut pois, ettei minulle tulisi liian kuuma. Kohta jonotan ovella pääsyä takaisin.