Marina Catani on syksystä lähtien voinut kutsua itseään kulttuurikoordinaattoriksi. Hän on Albert Edelfelt -asiantuntija, entinen museonjohtaja ja monien muiden kulttuuriprojektien vetäjä, ja hän on syyskuusta lähtien vastannut kulttuuritoiminnasta Kauniaisissa, joka on hänen nuoruuden kaupunkinsa.
Viimeksi Marina Catani työskenteli Tampereen Muumimuseossa, jossa hän vastasi näyttelyistä. Sitä ennen hän toimi Porvoon museon museonjohtajana.
– Hain Granista töitä, koska olen itse kasvanut täällä ja tunnen kaupungin sekä sen asukkaat. Lisäksi halusin vaikuttaa kulttuuripolitiikkaan ja osallistua päätöksentekoon. Kaupungissa työskennellään sekä tuotannon että kulutuksen parissa. Uusien asioiden oppiminen tuottaa niin paljon iloa – elinikäistä oppimista. Taidekasvatus on luovan ajattelun perusta. Elämme maailmassa, jossa vaikutteet tulevat monien aistien kautta – näön, kuulon, tunnon. Ja tulevaisuudentutkimus on eittämättä yksi jännittävimmistä aloista. Se näkyy nykytaiteessa, Catani sanoo.
Huvilakaupunki Kauniaisilla on vahvat juuret kulttuurikaupunkina, jossa monet tunnetut kirjailijat ovat asuneet ja työskennelleet.
– Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut rakennusten suojelusta ja arkkitehtuurista sekä muotoilusta, erityisesti Porvoon museossa viettämieni vuosien jälkeen, jolloin valvoimme näitä kysymyksiä lain mukaisesti. Ajattele, että täällä on nyt ateljeemuseo, Yrjö Kukkapuron ateljee. Linuddenin (Gallen-Kallela), Hvitträskin (Gesellius-Lindgren-Saarinen) ja Alvar Aallon ateljeen rinnalle tämä uusi tulokas on tervetullut, hän toteaa.
kirjastoon. Ajan myötä hän osallistuu myös peruskorjatun kirjaston sisustamiseen. Hänen mukaansa kaupungin taidekokoelmissa on monia mielenkiintoisia teoksia, jotka voivat löytää paikkansa kirjastossa.
Taidegalleria muuttaa kaupungintalolle Marina Catani voi heti kertoa uutisen: kaupungin galleria, joka jäi ilman tilaa kirjaston remontin vuoksi, avataan pian kaupungintalolla.
– Meillä ei ole vielä avajaispäivää. Ensin tarvitsemme seinät. ”Antakaa minulle seinät”, huusin kuin Gallen-Kallela halutessaan tilaa suurille seinämaalauksilleen, Catani nauraa ja mainitsee, että kaupungintalon etuna ovat saavutettavuus ja valoisuus.
Kun tapaamme tammikuun alussa, näyttelyseinät ovat juuri valmistuneet.
– Ne ovat moduuleja, joissa on pyörät alla. Niitä voi siirrellä ja muodostaa erilaisia sommitelmia. Haaveilen gallerian profiilin nostamisesta kutsumalla kauniaislaisia taiteilijoita – sellaisia, jotka asuvat tai ovat asuneet täällä, käyneet koulua tai työskennelleet täällä. Siitä voisi tulla pitkäjänteinen ohjelma. Työnimenä on ”Made in Grani”, Catani paljastaa.
Kulttuuriohjelman laatimista
Catanin tämänhetkinen tärkein tehtävä on Kauniaisten tuleva Kulttuuriohjelma 2030.
– Kuuntelemme asukkaiden, pienistä lapsista senioreihin, toiveita siitä, miten verorahoja tulisi käyttää tulevaisuudessa, ja laadimme strategian, suunnitelman, joka ohjaa kulttuuripalveluja kestävästi tulevaisuuteen, hän sanoo.
Suuri osa Catanin ajasta kuluu tällä hetkellä Uuden Paviljongin varausten hoitamiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Kauniainen on myös vastikään valittu vuoden lastenmusiikkikaupungiksi, ja kaupunki on saanut ulkopuolista rahoitusta musiikkikummin palkkaamiseen. Kummi järjestää työpajoja, joissa opitaan soittamaan uusia soittimia tai esimerkiksi kuorolaulua. Tämä johtaa esiintymisiin ja musiikkivihkoon, joka sisältää lauluja.
– Senioreille olemme myös saaneet ulkopuolista rahoitusta virtuaalisiin elämyksiin. Olen hiljattain tavannut pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien järjestäjiä ja kuullut, mitä he ovat tehneet. Pääasia on kuitenkin saavutettavuus: osa ohjelmasta tulee tavoittamaan seniorit virtuaalisesti.
Albert Edelfelt -asiantuntija
Marina Catani on Edelfelt-asiantuntija, jota pyydetään usein asiantuntijaksi väärennösten paljastamisessa. Hän sanoo, ettei hän valinnut Albert Edelfeltiä tutkimuksensa kohteeksi, vaan päinvastoin.
– Edelfelt valitsi minut vuonna 1983. Osallistuin Retretin ensimmäiseen näyttelyyn legendaarisessa Korpilinnassa Mankkaalla. Tuotimme Edelfelt-näyttelyn uima-altaan viereisessä kellaribaarissa, jonka Keihäsmatkojen Kalevi Keihänen oli rakennuttanut funkkistalon kellariin. Näyttelyn jälkeen jatkoin Edelfeltin parissa opinnoissani, ja jo puolentoista vuoden kuluttua aloitin pitkän yhteistyön konservaattori Tuulikki Kilpisen kanssa Ateneumissa. Ensimmäinen tapauksemme oli paljastaa hitsaaja Veli Sepän maalaama ”Norjalainen kalastaja”, josta kirjoitin pro graduni. Myöhemmin, kun aloitin tohtoriopintoni, minut kutsuttiin kansainväliseen monitieteelliseen tutkimusryhmään Ateneumissa (Edelfelt Studio Practice team). Työskentelimme teknisten laitteiden avulla analysoiden muun muassa röntgenkuvia ja pigmenttien poikkileikkausnäytteitä. Tuloksia on esitelty eri kongresseissa sekä julkaisuissa mm. Bilbaon Guggenheim-museossa ja Rijksmuseumissa Amsterdamissa.
Catani voi näin ollen kutsua itseään taidesalapoliisiksi. Hänet mainitaan jo poliisien ja väärennösten tekijöiden muistelmateoksissa sekä taidehistorian kirjoissa.
Onko Kauniaisten yksityiskodeissa Edelfeltin maalauksia?
– Kauniaisissa on useita merkittäviä taidekokoelmia, myös nykytaidetta. Ja kyllä, täällä on Edelfeltin, Schjerfbeckin, Gallen-Kallelan ja Halosen töitä, hän sanoo.
Vaikka kulttuuri Kauniaisissa on asialistalla etusijalla, tutkimus, jota hän on tehnyt vuodesta 1983, on yhä osa hänen elämäänsä.
– Iltaisin ja viikonloppuisin vastaan sähköposteihin ja matkustan joskus arvioimaan teosten aitoutta. En ole jäljittänyt KAIKKIA Edelfeltin töitä, mutta kylläkin melko monia, Marina Catani sanoo.
Marina Catani
- Filosofian maisteri (taidehistoria, filosofia, informaatio) ja kansainväliset tohtoriopinnot. Myös johtamiskoulutus.
- Tuli Kauniaisiin Tampereen taidemuseosta ja Muumimuseosta, jossa hän vastasi näyttelyistä. Ennen sitä hän työskenteli viisi vuotta Porvoon museon museonjohtajana.
- Hän on työskennellyt pro bono -periaatteella Albert Edelfelt -säätiön hallituksessa Haikossa yli 20 vuotta ja tunsi hyvin Porvoon kulttuurielämän sekä museon kokoelmat (aikaisempi nimi Edelfelt-Vallgren-museo).
- Useilla työpaikoilla hän on myös työskennellyt konserttien parissa, kuten Mustion linnassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Porvoossa hän teki yhteistyötä mm. Avantin ja mieskuoro Runebergskörenin kanssa.
KÄÄNNÖS: PATRICIA HEIKKILÄ