Norjalainen sosiologi ja valtiotieteilijä Stein Rokkan lanseerasi 1960-luvun alussa ajatuksen: Äänet lasketaan, mutta resurssit ratkaisevat. Jälkimmäinen pätee erityisen hyvin hyvinvointialueeseen, johon kuuluvat Kauniainen ja monet muut läntisen Uudenmaan kunnat.
Rokkanilla oli kyky kriittiseen ajatteluun, ja sama periaate ohjaa akateemikkoja yhä tänäkin päivänä. Tässä yritän lyhyesti analysoida tutkijan näkökulmasta, millaisessa tilanteessa hyvinvointialueemme tällä hetkellä on.
Suuren sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarkoituksena oli turvata hoito ja huolenpito pienissä kunnissa, jotka väestön vähenemisen ja veropohjan supistumisen myötä eivät enää pystyneet huolehtimaan sairastuneista ja sosiaalipalveluja tarvitsevista. Suuren hyvinvointialueen oli määrä tarjota resurssit ongelman ratkaisemiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Ongelmana on kuitenkin se, että suurten uudistusten toteutus harvoin sujuu ongelmitta. Vaikka ennakkosuunnittelu olisi kuinka perusteellista, käytännön ongelmia ilmenee aina. Tilannetta pahentaa se, että uudistus toteutettiin samanaikaisesti laajojen leikkausten kanssa julkisten varojen puutteen vuoksi.
Tutkimustieto osoittaa, että pilottihanke valitulla alueella olisi voinut ennakoida suurimmat virheet ennen uudistuksen täytäntöönpanoa. Sen sijaan valittiin tie, jossa vanha ja tuttu järjestelmä romutettiin ja korvattiin jollakin uudella, jonka yksityiskohdat olivat usein epäselviä. Kaikki tämä tapahtui yhtä aikaa, mikä johti moniin ongelmiin ja turhiin kustannuksiin.
Henkilöstö ja asiakkaat ovat jääneet uudistuksen jalkoihin. Se on aiheuttanut massiivista keskittämistä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa puhtaasti taloudellisin perustein. Keskittäminen näyttää olevan ainoa ratkaisu, jonka virkamiehet ja päättäjät keksivät budjettivajeen paikkaamiseen. Kansainvälinen tutkimus ei kuitenkaan pidä keskittämistä ainoana oikeana tapana optimoida hyvinvointia ja henkilöstön työhyvinvointia niukkuuden vallitessa. Päinvastoin, on olemassa muitakin keinoja kuin irtisanomiset ja paikallisesti toimivan hoidon ja huolenpidon alasajo.
Uudistuksen, jonka oli tarkoitus pelastaa resurssipulasta kärsivät kunnat, seurauksena on nyt se, että paikalliset terveys- ja sosiaalipalvelut ovat kadonneet, ja henkilöstö joutuu joko vaihtamaan alaa tai jäämään työttömäksi. Mitä valtavaa resurssien haaskausta ja kuinka epäoikeudenmukaista työntekijöiden kohtelua. Nämä työntekijät ovat omistaneet elämänsä työlle, joka vaatii sekä asiantuntemusta että empatiaa.
Taloudelliset resurssit jakaa hallitus, ja niitä hallinnoivat hyvinvointialueet. Päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla, joissa suurimmat kunnat saavat eniten paikkoja aluevaltuustossa. Pienet ja heikommassa asemassa olevat kunnat saavat vain vähän edustusta ja jäävät päätöksenteossa paitsioon – mikä on paradoksaalista, sillä uudistuksen oli tarkoitus auttaa juuri heitä, ei suuria ja vahvoja kuntia. Olemme nyt klassisen jaon edessä: väkirikas keskus vastaan harvaan asuttu periferia Länsi-Uudellamaalla. Niin sanotulla political engineering -menetelmällä pienemmät kunnat olisi voitu ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa esimerkiksi antamalla niille tasavertainen painoarvo hyvinvointialueen hallinnossa. Tämä olisi taannut demokratian ja vaikutusmahdollisuuksien tasapuolisuuden koko alueella.
Kauniainen on pieni toimija, mutta sijaitsee hyvinvointialueen keskuksessa, jossa terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on keskitetty ja etäisyydet ovat lyhyitä. Terveyskeskus on yhä toiminnassa HUSin laboratorion kanssa, samoin Villa Breda. Silti satoja irtisanomisia on kohdistunut Kauniaisiin, kun Kaunialan kuntoutuskeskus ajettiin alas ja viimeiset urheat sotainvalidit siirretään muualle. Nämä sotainvalidit antoivat terveytensä ja henkensä estääkseen Suomen joutumisen Venäjän vasallivaltioksi, mutta kotimaassa ei tehty elettäkään heidän lojaalin henkilökunnan irtisanomisen tai puolustuskyvyttömien veteraanien häätämisen estämiseksi.
Tulevat kunta- ja hyvinvointialuevaalit ovat ovella. Käykää ehdottomasti äänestämässä, sillä äänet lasketaan. Resurssien jako kuitenkin ratkaistaan valtion hallituksessa.
JAN SUNDBERG
YLEISEN VALTIO-OPIN PROFESSORI EMERITUS, TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA
KÄÄNNÖS: PATRICIA HEIKKILÄ