Kauniainen on perinteisesti ollut tunnettu hyvistä verotuloistaan. Tämä pitää vielä monelta osin paikkansa, vaikka sote-uudistus on heilauttanut verotulojen ja valtionosuuksien suhteen ihan eri asentoon kuin mihin Kauniaisissa on totuttu.
Kunnalliset verotulot koostuvat kolmesta eri kokonaisuudesta: kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Yksi kauniaislainen tuloveroprosenttiyksikkö, on koko maan suhteutetussa vertailussa, ollut perinteisesti arvokkain. Kiinteistöverokertymäkin on varsin hyvä suhteessa kaupungin kokoon. Sen sijaan Kauniaisten yhteisöverokertymä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti katsoen pieni suhteessa pääkaupunkiseudun muihin kaupunkeihin, mutta myös moneen muuhun vertailukuntaan verrattuna.
Miksi Kauniaisten yhteisöverotulot eivät, samalla tavalla kuin muut veroerät, ole yhtä hyvällä tasolla? Taustalla on monia tekijöitä, todennäköisesti tärkeimpänä Kauniaisten maantieteelliset rajoitukset. Kauniaisten 1920 perustettu kauppala päätti rakennusjärjestyksessään kieltää teollisuusrakennukset. Kauniaisissa haluttiin säilyttää idyllinen maalaismainen ympäristö. Kauniaisten rajallisen maa-alueen ja kauppalan ja myöhemmin kaupungin omien toiveiden seurauksena Kauniaisiin ei ole juurikaan sijoittunut tuotannollista yritystoimintaa.
Kauniaisten yritykset painottuvat vahvasti yhden tai kahden hengen palveluyrittäjiin. Painotus ylivoimaisesti yksinyrittäjissä. Kauniaisten talousalueelta löytyy myös muutama kaupungin kokoon nähden suurempi työllistäjä. Kauniaisiin sijoittuneet yritykset toimivat monella eri toimialalla. Suurin osa talousalueen pienyrittäjistä saa toimeentulonsa konsultti-, asiantuntija-, terveydenhoito- ja kauneudenhoitoalalta.
Kauniaisissa sekä asuu että harjoittaa yritystoimintaa paljon yrittäjiä, joiden yritykset ovat kirjoilla toisella paikkakunnalla kuin Kauniaisissa. Kaupungin virkamiehet saivat tuta tämän pandemia-aikana. Niin kutsutut yrittäjien koronatuet maksettiin kuntien kautta. Kauniainen joutui valitettavasti hylkäämään varsin monen kauniaislaisen hakemuksen, kun yritys ei ollutkaan kirjoilla Kauniaisissa, ja ei siten täyttänyt avustuksen ehtoja.
Yksi syy tälle kirjoitukselle on kannustaa niitä kauniaislaisia yrittäjiä, joiden yritysten kirjat ovat toisella paikkakunnalla, siirtämään yrityksen kirjat Kauniaisiin. Paljon kauniaislaisten yrittäjien yrityksiä on kirjoilla mm. muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Pienten yritysten tuottamat yhteisöverotulot eivät käytännössä juuri vaikuta isojen kaupunkien talouteen, mutta Kauniaisten pienemmän koon takia, jokainen euro on suhteellisesti paljon arvokkaampi. Yritysten rekisteröinti Kauniaisiin on siis pieni, mutta todella arvokas tapa auttaa kotikaupunkia.
Päätämme siihen, että kiitämme kaikkia kauniaislaisia yrittäjiä. Yrittäjät ovat Suomen talouden selkäranka ja teitä tarvitaan, kun nostamme Suomen siitä pitkästä aneemisen talouskasvun jaksosta, jossa tällä hetkellä elämme. Toivotamme samalla hyvää hiihtolomaa kaikille lukijoille!
CHRISTOFFER MASAR, KAUPUNGINJOHTAJA
KIA KATARIINA JÄRVINEN, KAUNIAISTEN YRITTÄJÄT RY:N PUHEENJOHTAJA