Kilpailun ensimmäinen sija jaettiin Anne Ruudun teoksen ”Shhh… se on salaisuus” ja Ruusu Alahuhdan ”Mupen” välillä. Kolmannelle sijalle sijoittui Isabel Godenhjelmin teos ”Muta”.
Tuomaristo kokoontui ja tarkasteli huolellisesti kaikki finaaliin päässeet työt. Yhteensä seitsemän teosta sai lähes yhtä monta ääntä, ja tuomaristo päätti ottaa kaikki nämä työt tarkasteluun. Kilpailussa annettiin yhteensä 426 ääntä, ja tuomariston mukaan se oli korkeatasoinen. Molemmat voittajatyöt ilmensivät kaupungin arvoja positiivisella tavalla, ja jokainen työ toi paljon iloa.
Tuomaristo totesi, että Kauniaisten lapset ovat luovia, ja kotiseutu on heille tärkeä ja heillä on vahva ympäristötietoisuus. Suuri määrä kävijöitä tuli katsomaan näyttelyä kaupungintalon aulan uudessa galleriassa. Tuomaristo ja Grankulla svenska kulturförening kiittävät kaikkia osallistujia. Teokset ovat tuoneet suurta iloa.
Tässä raadin perustelut:
Shh…se on salaisuus
Orava on vahvasti sidoksissa Kauniaisiin, koska se on kaupungin vaakunassa. Se on iloinen, uimataitoinen ja pysyy pinnalla, mutta voi myös sukeltaa Gallträskin mudassa. Orava on utelias, oppii nopeasti ja toimii suurella uteliaisuudella. Se ilmentää kaupungin monipuolisuutta olemassaolollaan.
Muppe
Muppe on todellinen monilajinen urheilija, joka käyttää hyväkseen kaiken sen, mitä kaupunki tarjoaa. Se on iloinen, positiivinen ja huolehtii liikunnastaan.
Muta
Muta on taiteellinen työ, joka on tehty hienolla tekniikalla. Se kertoo Gallträskin historiasta, jolloin ympäristöstä ei juuri välitetty. Nyt Gallträsk on arvostettu virkistysalue, jota vartioi muun muassa Muta.
Tuomariston jäsenet halusivat antaa myös muutamia erityismainintoja: Isa Kukkapuro-Enbom piti teoksesta numero 26 Sininen ihme, joka on kaunis, harmoninen ja tehty hienolla tekniikalla. Valmis, kypsä ja taiteellinen kokonaisuus. Christoffer Masar piti teoksesta numero 4 Ladrakara, joka oli erittäin kaunis. Suoritus oli taiteellinen ja värit kauniit. Veronica Rehn-Kivi ihastui teokseen numero 18 Rouskis. Hän piti sitä täyspainoisena ja ympäristötietoisena taideteoksena, joka oli taidokkaasti tehty. Bernt Morelius piti historiallisesta yhteydestä teokseen numero 23 Muta, joka vartioi pohjalietteessä. Maria Ekman piti teoksesta numero 20 Kaj i karusellen, joka näyttää olevan kirjanörtti, joka nauttii lukemisesta mukavassa nojatuolissa.
Grankulla svenska kulturförening järjesti taidekilpailun ”Kuka piiloutuu Gallträskissä?” tavoittaakseen nuorempaa yleisöä kulttuurin kentällä.
– Teemme sen kilpailun muodossa kannustaaksemme lasten mielikuvitusta ja herättääksemme suurempaa kiinnostusta tuottaa kulttuuria itse. Olemme erittäin iloisia siitä, että saimme niin monia hienoja kilpailutöitä Kauniaisten lapsilta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Christoffer Lindqvist.
Voittajat ja taideteokset esittelyssä
Olen Anne Ruutu, olen 10-vuotias ja olen 4-luokkalainen Mäntymäen koulussa. Käyn Kauniaisten Kuvataidekoulua, harrastan tanssia ja laulan Kauniaisten seurakunnan Singing Suns-kuorossa. On ihanaa että meillä on Kauniaisissa oma kaunis järvi, jonka ympärillä voi ulkoilla. Koiramme Nalle rakastaa myös Gallträskiä. Talvella on kivaa käydä luistelemassa ja hiihtämässä jäällä.
Koulumatkalla näen paljon oravia. Koska kaupunkimme vaakunassa on orava, ajattelin että olisi hauskaa jos Gallträskin pinnan alla lymyäisikin orava. Haluaisin kiittää kaikkia äänestäneitä ja kilpailun järjestäjiä.
Olen Ruusu Alahuhta, 11-vuotta vanha ja käyn Mäntymäenkoulun viidettä luokkaa. Harrastan jalkapalloa, uintia, tennistä sekä piirtämistä. Käyn silloin tällöin kesäisin Gallträskissä uimassa. Välillä olen itsekin miettinyt kuka pinnan alla oikein asustaa. Gallträskillä on aina kiva käydä. Se on hyvin hoidettu ja joutsenia on mukava katsella.
Halusin tuoda esille, että Kauniaisissa kaikki on lähellä. Itse harrastan paljon kaikkea ja olen iloinen siitä että täällä Kauniaisissa kaikki on mahdollista. Haluan kiittää kaikkia minua äänestäneitä ja erityisesti kahta koulukaveriani. Toinen heistä muistutti minua kilpailusta ja toinen lainasi teokseen kehykset.