Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että pitkään valmisteilla olleen kaupungintalokorttelin kaavamuutos hylätään. Tämä tarkoittaa, että ns. käärmetaloa todennäköisesti ei rakenneta Kauniaisiin.
Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto samalla kehottaa viranhaltijoita valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen alueen kaavoituksen käynnistämisestä kokonaan uudella käynnistyspäätöksellä ja siihen liittyvillä tavoitteilla.
Kaupunginhallitus totesi maanantaina, että huolella valmisteltu ja ainutlaatuinen kaavaratkaisu kaavamääräyksineen on hyvin kallis toteuttaa. Lisäksi hallitus totesi, että asemakaavaehdotukseen liittyy selvitysten mukaan sekä taloudellisia että teknisiä haasteita. Rakennusoikeuden käyttöaste todetaan tavanomaista pienemmäksi, hankkeen toteutuskelpoisuus ja -kannattavuus on heikko sekä rakentamisen vaiheistettavuus hankalaa, lehdistötiedotteessa todetaan.
Lopullisen päätöksen tekee valtuusto 17.3. Kaupungintalokorttelin kaava on herättänyt keskustelua Kauniaisissa jo vuosien ajan. Kaupunki vastaanotti viime syksynä kuntalaisaloitteen, jossa vaadittiin suunnitteluprosessin lopettamista. Aloitteen allekirjoitti lähes 500 henkilöä. Vuosien varrella kaavoitusta koskien on jätetty seitsemän kuntalaisaloitetta.
Kaupunginjohtaja: Hyvin perusteltu päätös
Päätös oli kaupunginjohtaja Christoffer Masarin mukaan hyvin perusteltu tässä tilanteessa.
– Kaupungintalokorttelia koskeva kaavaprosessi on kestänyt kohtuuttoman pitkään. Eikä ollut enää näköpiirissä, että olisi mahdollista löytää poliittinen enemmistö sellaisille muutoksille, jolla nykyinen kaavaratkaisu olisi muutettu muotoon, joka tekisi siitä taloudellisesti toteuttamiskelpoisen. Silloin oli parempi ehdottaa nykyisen kaavaehdotuksen hylkäämistä ja tarkastella alueen tulevaisuutta puhtaalta pöydältä.
Mitä tapahtuu kapungintalolle nyt?
– Kaupunginhallituksen periaatepäätös kaupungintalosta luopumisesta ja rakennuksen purkamisesta, joka tehtiin 30.9.2024, on kaavan mahdollisesta hylkäämisestä huolimatta yhä voimassa. Kaavan kohtalo ei myöskään muuta sitä tosiasiaa, että kaupungintalo on edelleen laajan ja kalliin peruskorjauksen tarpeessa. Koska kaupungilla riittää strategisesti ja kuntalaisten kannalta paljon tärkeämpiä investointitarpeita erityisesti kouluihin, niin en pidä millään tavalla perusteltuna, että investoisimme rajallisia resurssejamme kaupungintaloon. Uskon, että pystymme hyvällä suunnitelulla, yhdessä henkilöstön kanssa, löytämään ratkaisun, jolla kaupungin hallinto voidaan sijoittaa kaupungin muuhun olemassa olevaan kiinteistökantaan.
Tuliko puolueiden päätös yllätyksenä?
– Olin eri valtuustoryhmien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tietoinen siitä, että konsensus on kääntymässä kohti kaavan hylkäämistä. Oma näkemykseni oli myös ajan mittaan muodostunut sellaiseksi, että en nähnyt realistista reittiä saada nykyistä kaavaa maaliin sellaisessa muodossa, joka myös oikeasti toteutuisi.
Asemakaavamuutoksen tausta
Vuonna 2016 kaupunginhallitus päätti ns. kaupungintalokorttelin asemakaavamuutoksen käynnistämisestä.
Kaupunki järjesti alkuun asemakaavallisen ideakilpailun yhdessä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa kaupungintalokorttelin alueesta. Kilpailun tavoitteena oli koota ideoita asemakaavan muutostyöhön keskusta-alueen kehittämisen jatkamiseksi.
Tarkoituksena oli laajentaa Kauniaisten keskustaa korkeatasoisesti täydentävää, 2000-luvulla toteutunutta kaupunkirakennetta Kauniaistentien eteläpuolelle siten, että kaupungintalokortteli viimeistelee keskustan rakennetun kokonaisuuden.
Toteutettavaksi päätyi ehdotus ”Tillsammans” jonka S-muoto valittiin kaavoituksen pohjaksi. Kauniaisten kaupunkistrategiassa 2023–2030 kaavamuutos nostettiin yhdeksi Kauniaisten kaupunkisuunnittelussa priorisoitavaksi alueeksi.
Kaavan tavoitteena on koko prosessin ajan ollut, että se toteuttaa korkealaatuista rakentamista ja asumista ja että uusi keskusta-alue on vihreä ja puistomainen ja avoin eikä se luo yksityisiä piha-alueita.
Päivitetty 11.3.