Kauniaislainen kirjailija Pamela Mandart on tuonut hölmöläistarinat nykyaikaan. Tuorein tulokas kolmen hölmöläiskirjan sarjassa on nimeltä Hölmöläisten salasanasähellykset. Kirja ilmestyy huhtikuussa.
Moni sukupolvi on lukenut Suomen kansan perinteisiä hölmöläistarinoita, joissa nokkelan mutta hyväntahtoisen huumorin keinoin välittyy usein jokin yleispätevä totuus tai oivallus. Tarinoiden perusydin on pysynyt samana, vaikka aikakaudet ovat tuoneet tarinoihin uusia piirteitä ja ajan ilmiöitä. Kiteytettynä hölmöläistarinat kertovat Hölmölä-nimisestä kylästä, jonka asukkaat, Hölmölän väki, on ahkeraa ja perin rehellistä kansaa – tosin väen ajatuksenjuoksu on hiukan hidasta ja omalaatuista. Vahinkoja välttääkseen väki pohtii perusteellisesti asioita ennen kuin ryhtyy toimiin, mutta tuon tuosta he kompastuvat omiin touhuihinsa ja hyvistä yrityksistä huolimatta heille sattuu alituisesti jotain kommelluksia. Näille sitten hyväntahtoisesti nauretaan kaikkialla muualla paitsi Hölmölässä.
– Olen modernisoinut perinteisiä hölmöläistarinoita nykypäivään sopiviksi sekä kirjoittanut myös uusia. Tarinoiden selkeys sopii hiljattain lukemaan oppineelle lapselle, koska tarinat itsessään testaavat samalla tarinan loogisen etenemisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Olen huolissani siitä, kuinka kirja kilpailee lasten arjessa sähköisten laitteiden kanssa. Yksi kirjasarja ei voi muuttaa paljon, mutta jos lapset saavat lyhyiden tarinoiden avulla yhteyden omaan mielikuvitukseensa ja sisäiseen maailmaansa, se on pieni iso kokemus ja siksi tärkeä. Tarinoiden tuominen nykypäivään saattaa hyvinkin olla yksi keino pitää tarinaperinnettä hengissä, Mandart toteaa.
Mandart kertoo hölmöläistarinoissaan nostavansa esille kriittisesti globaalin yhteiskunnan ja teknologian muutoksia monitasoisen ja ajatuksia herättävän huumorin keinoin.
– Minua ovat inspiroineet muun muassa suomalaisten omintakeiset ja kilpailuhenkiset kansanhuvit, kuten eukonkanto sekä puhelin, joka valonnopeudella kasvattaa ja muokkaa nyt ihmiskuntaa. Tällaisten ajan ilmiöiden ällistely oli yleistä vanhoissakin tarinoissa, joissa eri vuosikymmenillä hölmöläistarinoihin tuotiin uusia keksintöjä ja ajan ilmiöitä, Mandart kertoo.
1920-luvulla Bembölessä toiminut kansakoulunopettaja ja Espoon paikallishistoriaa laajasti tutkinut Artur Nylund oli vahvasti sitä mieltä, että hölmöläistarinoiden alkujuuri on Espoon Bembölessä (suomeksi Hölmölä). Tämä on hyvinkin loogista, sillä Bemböle on ollut merkittävä liikenteen solmukohta keskiajalta lähtien, joten paikkakuntalaiset ovat ensimmäisten joukossa kuulleet suuren maailman keksinnöistä, ja levittäneet tietoa eteenpäin humoristisilla tarinoillaan.
– Haluan tehdä kunniaa Nylundin kaltaiselle uupumattomalle amatööritutkijalle nimeämällä myös omien hölmöläistarinoiden tapahtumaksi Bembölen, Mandart sanoo.
Mandart kertoo, että hänellä on vahva tunneside Kauniaisiin, koska täällä huokuu avara sydämen sivistys ja täällä on sopivasti kaikkea.
– Ankkuroiduin Kauniaisiin puolisoni kanssa 2016. Täällä asuivat entuudestaan jo lastenlapseni perheineen. Järjenkäyttö hallintobyrokratiassakin on ihmisen mittakaavan kokoista toimintaa. Kuunnellaan ja toimitaan sen mukaisesti. Korkea koulutustaso näkyy kaduilla ja kaupoissa toista huomioivana, hienotunteisena luontevuutena ja rentona meininkinä. Kaupungilla on monimuotoisuuden syvempää ymmärrystä. Esimerkkinä liikkuminen, johon kannustetaan lapsia jo pienestä pitäen. On ihana päivittäin todeta, miten rollaattoreilla liikutaan Salen vaativaa mäkimaastoa henkisesti vireinä, Mandart toteaa.
Mandart kannustaa kauniaislaisia käyttämään pikkukaupunkimme palveluja, jotta säilytämme elinvoimamme.
– Muun muassa eri toritapahtumat tarjoavat työtilaisuuksia pienyrittäjille. Ostamalla heiltä vaikka vain muutaman euron ostoksen, tuet pienyrittäjyyttä, ja mikäli et itse tarvitse ostamaasi tuotetta, voit lahjoittaa sen naapurille tai hyväntekeväisyysyhdistysten kautta iloksi muille, Mandart sanoo.
• Tekijäpari Pamela Mandart sekä virolainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Andres Varustin ovat julkaisseet tähän mennessä kaksi lastenkirjaa: Hemmo ja hölmöläiset (2022) sekä Hemmo Hölmöläinen digimaailmassa (2023). Vironkielinen käännöskirja julkaistiin kahden kirjan niteenä vuonna 2024. Tuorein teos, Hölmöläisten salasanasähellykset, ilmestyy huhtikuussa. Kirjojen kustantaja on Basam Books.
• Otavan uudessa peruskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjassa LOIKKA 5 on Mandartin Hölmöläiset säästävät -tarina. Sen pohjalta on rakennettu pää- ja sivulauseita jäsentäviä tehtäviä.
• Mandartin hölmöläiskirjoja voi tilata verkkokaupoista ja niitä myy myös Talomuseo Glims, joka sijaitsee hölmöläistarinoiden syntysijoilla Espoon Bembölessä.
YouTube-linkki:
Pamela Mandartin Hemmo ja hölmöläiset valloittaa!
https://www.youtube.com/watch?v=DCD0eBGWBd0
Kevään aikana YouTube-kanavalle on tulossa lisää Mandartin lukemia katkelmia hölmöläistarinoistaan.
Pamela Mandart
• Syntynyt Tukholmassa 1952 tanskalais-suomalaiseen perheeseen.
• Muutti Ruotsista Tanskaan ja sieltä 1960 Suomeen.
• Asunut Kauniaisissa vuodesta 2016
• Toiminut elokuvatuotantoyhtiössä toimitusjohtajana, elokuvatuottajana ja käsikirjoittajana. Työskennellyt 64 elokuvassa ja dokumentissa vuosina 1987–2010 ja saanut näistä lukuisia palkintoja, kunniamainintoja ja tunnustuksia niin Suomessa kuin ulkomailla.
• Toiminut ammattinäyttelijänä 1975–1986.
• Toiminut 43 vuotta kirjailijana.
• Julkaissut kaunokirjallisuuden saralla seitsemän kirjaa, viisi tietokirjaa, kuusi lastenkirjaa sekä kääntänyt kirjallisuutta suomeksi.
Hölmöläistarinoiden historiaa lyhyesti
Hölmöläisiä vastaavia hahmoja tunnettiin Euroopassa jo antiikin aikana ja tarinoita on kerrottu vuosisatojen ajan suullisena perintönä siellä missä ihmiset kokoontuivat. Suomessa eri kylien ja heimojen väkeä kuvaavat tarinat kuuluivat suulliseen kansanperinteeseen. Tarkoitus oli yleensä pilkata ystävälliseen sävyyn jonkun vieraan, melko lähellä asuvan ryhmän jäseniä. Hölmölä on perimätietojen mukaan sijoitettu paikkana eri puolille Suomea: Topeliuksen Maamme-kirjassa (1875) Hölmölä sijoittuu Hämeeseen. Espoon bemböleläisiä on pidetty aitoina hölmöläisinä, mihin viittaa myös paikkakunnan ruotsinkielinen nimi. Hölmöläistarinat
ilmestyivät suomeksi ensimmäisen kerran ilmeisesti 1860 ja koulujen lukemistoihin ne levisivät 1924. Lukuisia Hölmöläistarinoita kertovia kirjoja on ilmestynyt 1900-luvulla. Lähde: Wikipedia