Valtaosalla kuusivuotiaista ei ole omaa älypuhelinta, siitä huolimatta lasten ruutuaika aiheuttaa kiistoja perheissä.
Vanhempia mietityttää myös oma puhelimen käyttö – joka toinen vanhempi kokee käyttävänsä älylaitteita liikaa ja kaksi kolmasosaa sanoo sen aiheuttavan konflikteja perheessä. Tulokset ilmenevät Kauniaisissa toteutettavan suurtutkimuksen ensimmäisen vaiheen kyselystä, joka tarkastelee älylaitteiden vaikutuksia esikouluikäisiin ja heidän perheisiinsä.
Mukana tutkimuksessa ovat runsaat 70 perhettä. Tutkimusperheiden lapsista 82%:lla on käytössään tabletti ja 26%:lla pelikonsoli.
– Vanhempien mielestä elävän elämän kokemukset ovat heidän lapsilleen hyödyllisempiä kuin verkkomaailmasta saadut kokemukset. Kauniaislaisten vastaukset ovat tässä mielessä selvästi linjassa aiemmista tutkimuksista saamiemme tulosten kanssa, toteaa asiakkuusjohtaja Sylva Vahtera tutkimuksen toteuttaneesta IROResearch:sta.
Kellopuhelimet käytössä
Osana tutkimusta kaupungin kuusivuotiaat saavat käyttöönsä Xplora-kellopuhelimet. Xplora Mobile Oy:n toimitusjohtaja Timo Vaskio tunnistaa vanhempien kohtaamat haasteet.
– Keskeisenä tavoitteena Kauniaisten tutkimuksessa on kerätä perheiden havaintoja ja herättää keskustelua keinoista, joilla voimme luoda lapsille entistä turvallisemman polun digitaaliseen maailmaan, sanoo Vaskio.
Kaksi kolmasosaa perheistä rajoittaa lapsen päivittäistä ruutuaikaa älylaitteilla alle kahteen tuntiin. Lapsista 33 % viettää ruudun parissa alle tunnin päivässä, 26% alle kaksi tuntia. Skaala on kuitenkin laaja – joka kymmenes lapsi viettää ruudun ääressä päivittäin viisi tuntia tai enemmän.
Vanhemmista 86 % vastasi lapsen ruutuajan aiheuttavan konflikteja perheessä. Perheistä 43 % sanoi konfliktien olevan viikoittaisia, 7 % päivittäisiä. Konfliklitilanteita tarkasteltaessa lasten ruutuajalla tarkoitettiin tutkimuksessa kaikkien digilaitteiden parissa vietettyä aikaa (älypuhelin, tv, tietokone, padit, konsolipelit).
Vanhemmat kertoivat myös oman puhelimen käyttönsä aiheuttavan konflikteja perheessä. Vanhemmista 64 % sanoi konflikteja syntyvän joskus, 8 % kertoi niitä tulevan usein. Vanhempien puhelimen käyttö häiritsi erityisesti iltaisin (61% vastaajista).
“Ulos leikkimään”
Kaksi kolmasosaa lapsista leikkii ystävien kanssa sisällä viikoittain vähintään viisi tuntia, ulkoleikkiä harrastaa samassa määrin puolet lapsista. Vanhemmista kolmannes toivoi lapsensa leikkivän enemmän ulkona.
Ulkoilu on myös keskeinen osa perheiden yhdessä viettämää aikaa – vanhemmista 89% ulkoilee lasten kanssa säännöllisesti. Sisätiloissa valtaosa perheistä lukee yhdessä (97%), pelaa lautapelejä (85%) ja katsoo televisiota (80%), kun tietokonepelejä pelaa yhdessä vain joka kymmenes (11%).
Kun lapsilta kysyttiin mieleisestä tekemisestä, vastauksissa korostui älylaitteiden vetovoima – puhelimella pelaaminen voitti halailun ja television katselu ulkoleikit. Toisaalta jalkapallon pelaaminen ja jäätelön syönti ystävien kanssa olivat tietokoneella vietettyä aikaa mielekkäämpiä, sekä lapsille että vanhemmille.
Tietoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta
Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar näkee tutkimuksen mielenkiintoisena mahdollisuutena kaupunkilaisille olla mukana ajankohtaisessa tutkimuksessa.
– Meille kaupunkina tärkeintä on alueen asukkaiden hyvinvointi. Haluamme, että Kauniaisissa asuu myös jatkossa maailman onnellisimpia ihmisiä. Älylaitteiden käytön vaikutus kasvavien lasten hyvinvointiin ja aktiivisuuteen on iso kysymys, jossa tutkimustiedosta on apua, toteaa Masar.
Kuusi kuukautta kestävän tutkimusjakson aikana vanhemmat vastaavat kolmeen verkkokyselyyn. Tutkimusperheiden havaintojen pohjalta on tarkoitus luoda lasten digiturvallisuutta parantavia käytäntöjä. Tutkimusjohtaja Vahtera odottaa tutkimukselta paljon.
– Seurantatutkimus tässä laajuudessa, yhdellä rajatulla talousalueella ja näistä teemoista ei ole aiemmin Suomessa tehty. On tärkeää, että tähän tartutaan nyt, Vahtera toteaa.
IRO Research toteutti kyselyn vuoden 2019 marraskuun ja vuoden 2020 tammikuun välisenä aikana. Tutkimuksessa on mukana kaksi kolmasosaa Kauniaisten esikouluikäisistä perheineen. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.