Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä. Neuvolatoiminta käynnistyi 1920-luvulla ja Helsinkiin perustettiin maan ensimmäinen neuvola. Lapsikuolleisuus laskikin Helsingin lähialueella kolmessa vuodessa 15 prosentista 3 prosenttiin. Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola.
Tänä vuonna vietettävän neuvolatoiminnan juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Näin ei ole ollut aina. Tähän keksittiin aikanaan tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä. Näin odottavat äidit saatiin terveydenhuollon piiriin.
Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937, ja avustusten jakaminen alkoi seuraavana vuonna. Tuolloin äitiysavustuksen arvo oli 450 markkaa, mikä vastasi runsasta kolmannesta teollisuustyöntekijän kuukauden keskipalkasta. Samaan aikaan suomalaisten elintaso, hygieniaolot ja koulutus paranivat.
Tämän kaiken ansiosta imeväis- ja lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti. Nykyisin alle vuoden iässä kuolee vain pari promillea syntyneistä.
Nykyaikaiseen, kunnan järjestämään neuvolatoimintaan sisältyvät:
- sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen
- lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta sekä lapsen suun terveydentilan seuranta
- vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnin tukeminen
- lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen
- lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen
Äitiys- ja lastenneuvoloissa järjestetään vanhemmuuden tukemiseksi neljä laajaa terveystarkastusta, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Kauniaisissa ensimmäisen neuvolan rakentamisesta vastasi rakennusmestari Ivar Löfgren noin vuonna 1950. Rakennus sijaitsi osoitteessa Asematie 19, eli samalla paikalla kuin tänään, ja rakennuksen kellaritiloissa kokoontuivat partiolaiset.
Henkilökuntaan kuuluivat ensimmäinen ”terveyssisar” Elsa Carlsson, kunnan kätilö Edith Löfman ja lastenlääkäri Margit Edgren-Andersson. Myöhemmin myös Ann-Mari Söderström oli pitkään töissä neuvolassa, samoin Toini Hämeri, joka oli hyvin pidetty.
Kauniaislaisille tuttuja neuvolan terveydenhoitajia ovat Titti Borg, May Bachér, Riitta Ekstam ja Eva-Stina Holmberg ja monet muut.
Lisää nimiä ja tietoja vanhasta ajasta voit lähettää Kauniaisten neuvolan osastonhoitajalle Suvi Klefströmille, suvi. klefstrom@kauniainen.fi
Lähteet: Terveydenhoitajaliitto.fi, kela.fi, stm.fi