GrIFK Fotboll on ensimmäisenä jalkapalloseurana Suomessa ottanut aktiiviseen käyttöön päähän kohdistuvien iskujen ja voimien elektroniset mittauslaitteet. Laitteita testaa aluksi kaksi joukkuetta samaan aikaan, jolloin seura ja joukkue saa pohjatietoa päähän kohdistuvista iskuista perusharjoittelussa ja pelaamisessa.
Jalkapallo on maailman suosituin ja harrastetuin urheilulaji ja Suomessakin rikottiin viime vuonna 150 000 harrastajan raja. Kasvu on ollut reipasta myös Kauniaisissa GrIFK Fotboll -seurassa, jossa pelipassillisia aktiiviharrastajia on jo 750. Sen lisäksi harrastepelaajia ja jalkapallokoululaisia on yli 200, joten seura liikuttaa viikoittain yli 1000 ihmistä.
Jalkapallo asettaa fyysisesti ja lajiteknisesti kovat vaatimukset pelaajille. Ottelun aikana pelaaja tekee useita toistuvia spurtteja, joissa nopeus ja suunta muuttuvat. Pelitilanteissa kontakti on osa peliä ja iskuja saattaa pelissä kohdistua myös pään alueelle.
Asiaan on nyt havahduttu Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Vuoden 2019 lopussa julkaistiin Skotlannissa tehty tutkimus, jossa havaittiin entisten jalkapalloilijoiden kärsivän muita useammin aivorappeumataudeista, kuten dementiasta. Tämän takia pallon puskemista on rajoitettu mm. Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Englannissa. Suomessa Palloliitto on kertonut valmistelevansa suosituksia lapsille, nuorille ja aikuisille. (HS 29.12.2022.)
Granissa käytössä olevat laitteet, ACT Head Impact Trackerit, on kehittänyt ja valmistaa suomalainen teknologia-startup Northern Sports Insight and Intelligence Oy.
– On todella tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole ainoastaan isoista iskuista ja aivotärähdyksistä. Aivojen terveydelle haitallisia ovat myös pienemmät, usein toistuvat ja ajallisesti lähekkäin tapahtuvat päähän kohdistuvat iskut. Vaikuttavia asioita on siis ainakin kolme: päähän kohdistuvan iskun voima, iskujen lukumäärä ja niiden tiheys eli läheisyys toisiinsa. Jalkapallo on yksi niistä harvoista lajeista joissa pelataan päällä, joten on tärkeää ymmärtää pääpelaamisen vaikutuksia pelaajien terveyteen niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä, sanoo Heidi Kivimaa, Northern Sports Insight and Intelligence Oy:n toimitusjohtaja ja yksi yrityksen perustajista.
Nykyisen tutkimustiedon valossa on GrIFK Fotbollin toiminnanjohtajan Johanna Tiinuksen mukaan perusteltua kiinnittää huomiota ja pyrkiä parantamaan urheilijoiden terveyttä ja hyvinvointia tutkimalla pääpelin aiheuttamien iskujen voimaa, lukumäärää ja tiheyttä.
– Sitä kautta voimme löytää tehokkaimmat ja tarkoituksenmukaisimmat keinot ja toimenpiteet iskujen ennaltaehkäisemiseksi. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi erilaiset lukumäärä- ja aikarajoitukset, oikeanlaiset fysiikka- ja tekniikkaharjoitteet, sekä harjoitusten, pelityylin, pelitavan ja taktiikoiden muokkaus vähemmän kuormittaviksi, hän toteaa.
Mitä mieltä ovat pelaajat itse?
– Mittaaminen ja aivojen tutkiminen on tärkeetä, ja on varmasti hyvä mitä paremmin aivoja ja päähän kohdistuvien iskujen vaikutusta saadaan tutkittua, koska olen esim. kuullut paljon miten aivoihin kohdistuvat iskut lapsena altistaa vanhempana erilaisille muistisairauksille helpommin joten mittari ajaa tärkeetä asiaa, B-tyttöjen Kerttu Luoma pohtii.
– Mielestäni päähän kohtautuvat iskut ovat erittäin huono asia, sillä ne saattavat vaurioittaa kehittymistä ja aivojen toimintaa, sanoo B-tyttöjen maalivahtina pelaava Nikki Hanén.
– Iskujen mittaaminen on hyvä asia, koska silloin voidaan huomata jos päähän tulee kova isku ja niitä voidaan siten myös välttää, Sofie Opsenica jatkaa.
GrIFK fotboll on projektin kautta lähtenyt rohkeasti lajikehitykseen kärkijoukkoihin.
– “Ei se pelaa joka pelkää” tai “nää nyt vaan kuuluvat peliin” ovat vanhanaikaisia asenteita, jotka pitää heittää romukoppaan. Ennen ei tiedetty sitä mitä nyt tiedetään ja se velvoittaa jokaisen lajitoimijan muuttamaan toimintaa niin, että harrastaminen on turvallista, terveellistä ja hauskaa, itsekin kauniaislainen Kivimaa lataa.