– Tuntuu oikein jännittävältä! Olen odottanut tätä, että pääsen vihdoin itse äänestämään, sanoo Ava Lindfors, 18. Hän on Kauniaisten nuorisovaltuuston jäsen ja istuu myös uuden hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa.
Tapaamme remontoidussa nuorisotalossa, missä nuorisovaltuusto nykyisin kokoustaa. Valtion nuorisoneuvoston tuoreen nuorisobarometrin mukaan monet nuorista kokevat, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Ava on sitä mieltä, että äänestäminen on kansalaisen oikeus, mutta ei velvoite.
kertaa. Hän istuu kaupungin nuorisovaltuustossa ja on
saanut paikan myös Länsi Uudenmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta.
– Tämän takia en halua kutsua sitä velvollisuudeksi, mutta koska asumme täällä ja meillä on oikeus äänestää, niin onhan tämä jonkinlainen hukkaan heitetty juttu, jos ei käytä äänestysoikeuttaan, sanoo Ava, joka tällä haavaa on erityisen hyvin valmistautunut yhteiskunnallisiin kysymyksiin, koska kirjoittaa ylioppilaaksi Lärkanin lukiosta ja yhteiskuntatieto on mukana ohjelmassa.
Hän on odottanut pitkään mahdollisuutta päästä äänestämään ja nyt vihdoin on sen aika. Kun tapaamme, on vaaleihin aikaa alle kaksi viikkoa. Ava aikoo jäljellä olevien päivien aikana tutustua ehdokkaisiin vaalikoneiden avulla, joita tarjoavat käyttöön useat mediatalot. Puolue tai ehdokas eivät vielä ole tässä vaiheessa selvillä.
Avalle ovat vaaleissa erityisen tärkeitä kysymykset jotka koskevat nuoria, muun muassa koulutuskysymykset.
– Esimerkiksi ruotsiksi on heikompi valikoima oppikirjoja, ja sen todella huomaa. Toinen kiinnostava kysymys koskee, millä tavalla pääsee sisään yliopistoon, toisin sanoen se, miten suurta roolia ylioppilastodistus näyttelee sisäänpääsyssä.
Hän seuraa osaksi kirjoitusten takia useita ajankohtaisia vaalikysymyksiä, kuten esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa. Hän on kuunnellut vaaliväittelyn koulussa, jonne ehdokkaat olivat saapuneet keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Politiikasta hän keskustelee myös kaverien kanssa, jotka saavat niin kuin hänkin äänestää ensimmäistä kertaa.
Tulevaisuudessa Ava haluaa opiskella yhteiskuntaan liittyviä asioita. Hän haluaa mielellään olla mukana vaikuttamassa, mutta:
– Ei sen ole pakko tapahtua puolueen kautta, hän sanoo.
Samassa paikassa tapaamme myös Kim Turusen, 21, joka on vastikään aloittanut harjoittelijana nuorisotalolla. Hän äänesti ensimmäistä kertaa vuonna 2019, kun asui vielä Kauniaisissa. Nykyisin hän opiskelee yhteisöpedagogiikkaa ja asuu Jyväskylässä ja saa etsiä ehdokkaan sieltä.
nykyisin Jyväskylässä. Hän on juuri palannut Graniin ja aloittanut reilun parin kuukauden jakson harjoittelijana nuorisotalossa. Hänestä äänestäminen eduskuntavaaleissa on tärkeää, ja hän kokee, että hänen äänellään on merkitystä.
Hänestä äänestäminen ensimmäistä kertaa tuntui hieman jännittävältä.
– Aloin pohtia, muistanko numeron oikein. Luulin, että äänestyskopissa olisi ollut kuvia ehdokkaista, mutta ei kuvia ollut, Kim nauraa.
Hänelle äänestäminen on itsestäänselvyys. Jos voi äänestää, pitää myös äänestää.
– Tunnen, että äänelläni on merkitys, hän sanoo.
Ehdokkaan valinta ei ole vielä selvillä hänelle. Hän käyttää apuna vaalikoneita, ja sen jälkeen tutustuu tarkemmin ehdokkaisiin.
– Olen aktiivinen ja haluan varmistaa, että äänestän hyvää ihmistä, hän sanoo.
Hänestä ehdokkaat ovat Suomessa keskimäärin ajateltuna hyviä ja osaavia ihmisiä, vaikka hän ei ole kaikissa asioissa samaa mieltä heidän kanssaan.
– Turvallisuus, hyvinvointi ja tasavertaisuus ovat tärkeitä teemoja minulle, toteaa Kim, joka seuraa myös koulutuskysymyksiä suurella kiinnostuksella.
Myös Kim keskustelee politiikasta kaverien kanssa. Hänen mukaansa nuoret ovat kiinnostuneita poliittisista kysymyksistä, ja kiinnostus kasvaa iän myötä.
– Useimmiten puhumme yleisestä maailmanpolitiikasta, mutta myös suomalaisista ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä keskustellaan.
KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ