Mirjami Sirén Kauniaisista toimii opettajana Espoossa on aina unelmoinut kirjailijan urasta ja on jo voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Hän tuli muun muassa jaetulle kolmossijalle J.H. Erkon kirjoituskilpailussa vuonna 2022.
Nyt yksi iso askel uralla on otettu sillä esikoisromaani ”Kaupunki ilman koteja” ilmestyi maaliskuussa. Kyseessä on nuortenromaani, jota kuvaillaan näin:
Mielikuvitusta kutkuttava nuortenromaani, joka kertoo teini-ikäisen Kipinän ja hänen perheensä riipivän jännittävistä hetkistä maasta pakenemisen kuohuissa.
Tarina kertoo kaupunkivaltio Airepoliksesta, jossa innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Jokainen asukas kouluikäisestä lähtien pakotetaan keksimään uusia ideoita, joiden avulla kaupunki voi kehittyä. Kaupungissa ei ole lainkaan koteja, sillä siellä uskotaan, että paikallaan pysyminen tukahduttaa luovuuden.
Kirjassa seurataan Kipinän, 14 vuotta, hänen siskonsa Vanamon sekä heidän isänsä pakoa, sen jälkeen kun he ovat saaneet tarpeekseen valtion ahdistavasta ilmapiiristä ja valvonnasta.
Mielikuvitusta riittää kirjassa, mistä sait idean tähän tarinaan?
– Viime vuosina on puhuttu paljon kaikenlaisista avoimista oppimis- ja työympäristöistä. Kun suunnittelin tarinan maailmaa, pohdin, mitä jos tällaiset avoimet ympäristöt olisi viety todella pitkälle. Mitä jos olisi olemassa yhteiskunta, jossa ihmisillä ei ole lainkaan koteja, vaan koko maailma olisi yhtä avointa ympäristöä? Ihmisillä ei olisi lupaa pysähtyä, vaan kaiken pitäisi koko ajan liikkua, muuttua ja uudistua. Tästä kirjan idea lähti.
Mistä syystä halusit kirjoittaa juuri nuorisoromaanin?
– Halusin kirjoittaa nuorille, sillä usein nuortenromaaneissa saa olla enemmän seikkailullisuutta kuin aikuistenromaaneissa. Mielestäni on tärkeää, että nuorille kirjoitetaan koukuttavia tarinoita, joissa käsitellään tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Luen itse paljon nuortenkirjoja, ja mielestäni nuortenkirjat voivat antaa paljon myös aikuisille. Aikuiset lukijat ovat viihtyneet hyvin Kaupunki ilman koteja -kirjan kanssa, eivätkä ole malttaneet laskea sitä käsistään. Suosittelen siis kaikkia aikuisia tarttumaan myös nuortenkirjoihin!
Koska ilmestyy seuraavaa romaani ja tuleeko sekin olemaan nuorille tarkoitettu?
– Kirjoitan tällä hetkellä jatko-osaa Kaupunki ilman koteja -kirjalle. Sekin on nuorille suunnattu. Siinä päähenkilö on 16-vuotias, eli hiukan vanhempi kuin ensimmäisessä osassa. Viime viikolla selvisi, että kirja ilmestyy ensi keväänä eli keväällä 2024.
Koulutukseltasi olet filosofian maisteri, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja olet myös suorittanut kirjoittamisen opintoja. Tällä hetkellä opetat suomea toisena kielenä aikuisille maahanmuuttajille. Käytätkö usein kirjallisuutta opetuksessa?
– Aikuisten suomi toisena kielenä -opetuksessa kirjallisuus ei painotu niin paljon kuin esimerkiksi peruskoulun äidinkielentunneilla. Käytän kuitenkin kirjallisuutta jonkin verran opetuksessani. Luemme tunneilla esimerkiksi selkonovelleja. Joskus opiskelijat pääsevät myös itse kirjoittamaan luovia tekstejä, kuten runoja. Kirjallisuuskursseilla keksimme yhdessä muun muassa metaforia ja vertauksia, ja opiskelijat kirjoittavat satuja.
Mikä on neuvosi niille, jotka haaveilevat kirjan julkaisemisesta, mutta eivät oikein uskalla toteuttaa unelmiaan?
– Pelkäsin itse pitkään kirjoittamista. Nuorempana keksin päässäni paljon tarinoita, mutta en uskaltanut kirjoittaa niitä ylös, koska ajattelin, että ne olivat jotenkin noloja tai tyhmiä. Rohkaistuin kirjoittamaan, kun ymmärsin, ettei tekstin tarvitse olla heti valmis. Ensimmäinen versio on usein huono, mutta sitä voi lähteä muovaamaan ja työstämään. Suurin neuvoni on, että kannattaa antaa omia tekstejä jonkun toisen luettavaksi. Omalle tekstille on usein sokea, ja kaverin tai vaikkapa kirjoituskurssin opettajan kommentit auttavat kehittämään tarinaa eteenpäin ja rohkaisevat jatkamaan. Toinen neuvoni on, että kannattaa osallistua kirjoituskursseille tai lukea kirjoittamista käsitteleviä kirjoja. Ja tietysti kannattaa lukea paljon erilaisia kirjoja!