Tiesitkö, että nykyään on mahdollista vierailla paikallishistoriallisessa arkistossa Villa Junghansissa? Löytyykö asuntosi vanhoista valokuvista? Kaupungin ylläpitämä arkisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–16. Paikallishistorialliseen arkistoon Villa Junghansissa on vuosien varrella kerännyt aineistoa kulttuurineuvos Clara Palmgren.
Arkistosta löytyy muun muassa valokuvia, karttoja, rakennuspiirustuksia ja sanomalehtileikkeitä sekä paikallisten yhdistysten materiaaleja ja paikallislehtiä vuodesta 1912 alkaen. Aineistoa voi tutkia paikan päällä, mutta sitä ei saa viedä arkistosta pois.
– Monia valokuvia on vuosien varrella ihailtu Kaunis Grani -lehdessä ja historiikeissä kaupungista. Useimmiten arkiston käyttäjät ovat kauniaislaisia, jotka haluavat tutkia kotinsa historiaa. Arkistolla on suuri paikallishistoriallinen arvo, sanoo kaupungin kulttuurikoordinaattori Marina Catani, joka on nyt aloitteentekijänä arkiston avaamisessa.
Kun Kaunis Grani vierailee arkistossa, tapaamme sen perustajan Clara Palmgrenin, joka on kerännyt materiaalia Kauniaisista jo 1970-luvulta lähtien. Hän tuntee arkiston läpikotaisin ja auttaa edelleen ihmisiä löytämään tietoa kaupungista.
– Olen tällä hetkellä yhteydessä 3–4 henkilöön, jotka etsivät tietoa. He olivat olleet yhteydessä kaupunkiin, joka ohjasi heidät minun luokseni, kertoo Clara, joka auttaa mielellään, kun aika antaa myöten.
Clara Palmgren palkattiin kulttuurisihteeriksi vuonna 1973, ja arkisto syntyi 1970-luvun kansalaisaktiivisuuden ansiosta, kun kauniaislaiset toimivat sen puolesta, että Vallmogårdista tulisi kulttuurikeskus.
– Järjestettiin kokouksia ja kerättiin nimiä, ja muistan vieläkin, että lopulta nimilistaan kertyi 333 nimeä. Nimenkeruun myötä ihmiset alkoivat myös tuoda kirjeitä, asiakirjoja ja valokuvia Kauniaisista, ja otin ne vastaan. Se sekä Vallmogårdin vintiltä löytyneet valokuvat ja asiakirjat muodostivat oikeastaan paikallishistoriallisen arkiston lähtökohdan, kertoo Clara.
Hän on myös kiitollinen siitä, että kaupungin yhdistykset ovat lahjoittaneet materiaalia.
– Esimerkiksi molemmat eläkeläisyhdistykset ovat tuoneet arkistoon kansioitaan, joissa on historiallisia asiakirjoja, kertoo Clara.
Hän jäi eläkkeelle vuonna 2001, ja sen jälkeen paljon materiaalia ei ole enää päätynyt arkistoon, mikä on hänen mielestään harmillista. Clara on itse vuosien mittaan kerännyt paljon suomenruotsalaista aineistoa, mutta häntä kiinnostaa myös se, mitä kaupungin suomenkielisessä yhteisössä on tapahtunut, erityisesti 1960-luvulla, jota hän pitää murroskautena, kun kaupunkiin muutti 2 000 uutta asukasta, suurin osa suomenkielisiä.
– Minulla oli unelma tehdä tieteellinen tutkimus, haastattelusarja sopivien henkilöiden kanssa, jotka voisivat kertoa, miltä tuntui muuttaa vahvasti suomenruotsalaiseen paikkakuntaan ja kulttuuriin. Tämä tutkimus olisi yhä mahdollista toteuttaa. Se voisi olla kiinnostavaa vielä viidenkymmenenkin vuoden kuluttua, sanoo Clara.
Kaupungin ylläpitämä arkisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–16. Paikalla on Sebastian Hemgård, joka auttaa sinua etsimään tarvitsemaasi tietoa.
– Meillä on erittäin laaja valokuva-arkisto, ja jos haluaa esimerkiksi nähdä, miltä Kauniaisissa näytti ennen, voi tulla tänne katsomaan, hän kertoo.
Hän on useiden vuosien ajan työskennellyt muun muassa arkiston digitalisoinnin parissa, ja nyt lähes 400 vanhaa mustavalkoista valokuvaa Kauniasista on julkaistu verkossa osoitteessa Flickr.com.
Lue Clara Palmgrenin artikkeli Emil Nordqvistista Kaunis Grani -lehden verkkosivuilta: https://www.kaunisgrani.fi/2021/03/ ken-huviloita-rakensi-emil-nordqvist/
KÄÄNNÖS: PATRICIA HEIKKILÄ