No, oikeastaan pitäisi kaikkien tallimme ratsastajien saada palkinto – nimittäin palkinto parhaasta ryhmähengestä”, kommentoi kouluratsastuksen tämän vuoden kultamitalisti Netta Stenius.

Kilpailu järjestetään vuosittain kaikille sellaisille ratsastajille Suomessa, jotka ratsastavat ratsastuskouluissa ja joilla ei ole omaa hevosta, mutta kuitenkin kilpailuhalua. Kilpailu on ainutlaatuinen, koska siihen osallistuu niin monta ratsastuskoulua kaikkialta Suomesta; tänä vuonna osallistui 29 ratsastuskoulua ja yhteensä 154 hevosta ja 241 ratsastajaa.

Oppilaat kilpailevat esteissä ja kouluratsastuksessa ja eri luokat on jaettu iän perusteella: poniratsastajat ovat 10–16 -vuotiaita, juniorit 10–18 -vuotiaita ja seniorien on oltava yli 18-vuotiaita. Yli 40-vuotiailla on ihan oma luokkansa.

Ratsukot kilpailevat kolmena päivänä. Ensimmäisenä päivänä on vuorossa kouluratsastus, toisena on kouluratsastuksen finaali sekä esteratsastuksen nk. tervetuliaisluokka ja kolmantena päivänä on esteratsastuksen finaali.

8 hevosta, 25 ratsastajaa

Peikin Ratsastuskoulu osallistuu joka vuosi. Tänä vuonna matkaan lähti kahdeksan hevosta ja kaikkiaan 25 ratsastajaa. Tallin omistaja Peik Andersin, itsekin menestynyt kilparatsastaja, sanoo että näin monen hevosen ja ratsastajan organisointi ennen kilpailua ja sen aikana ei ole työlästä.

– Me valmistaudumme suuriin kilpailuihin koko vuoden ajan. Me järjestämme kilpailuja täällä kotona syksyllä, talvella ja keväällä.

– Kun näemme että oppilaat ovat valmiita kilpailemaan ratsastuskoulun ulkopuolella, viemme heistä kilpailemaan niin monta kuin mahdollista. Tällä tavalla sekä hevoset että ratsastajat saavat paremman rutiinin.

Menestystä kouluratsastuksessa
Viikonloppu Kuopiossa alkoi Peikin Ratsastuskoululle loistavasti. Perjantain luokista valikoitui viisi ratsukkoa seuraavan päivän finaaliin, ja Netta Stenius voitti Czaplinekilla yli 40-vuotiaitten mestaruuden, Tiina Karonen Elliotilla tuli toiseksi ja Tina Appelroth-Ilvessalo, myös Elliotilla, tuli neljänneksi.

Voittajahevonen Czaplinek sinivalkoisine ruusukkeineen saa kehuja.

– Tuntui helpolta hymyillä leveästi koko kouluratsastusohjelman ajan. Hevosen nautinto ja kilpailuilo tarttuu kilpailijaan, kertoi Stenius.

Onnellinen ratsu Cassino, onnellinen ratsastaja Sanna Aspholm. Ratsukko ylsi hienosti kolmannelle sijalle kouluratsastuksen senioriluokassa.

Lauantaina tuli Sanna Aspholm Cassinolla kolmanneksi ja Hanna Kurri Spectacularilla viidenneksi seniorien mestaruusluokassa.

– Olemme panostaneet kouluratsastukseen viimeisten seitsemän, kahdeksan vuoden ajan, toteaa Peik Andersin. Mitä paremmin me teemme työmme täällä, sitä paremmin pärjäävät oppilaat kilpailuissa.

Liukas estekenttä

Sunnuntaina oli esteiden aika.

Valitettavasti sää oli äkkiä vaihtunut edellispäivien loistavasta auringonpaisteesta sateeseen ja ukkoseen. Sekä lämmittely- että kilpailukentät tulivat nopeasti märiksi ja liukkaiksi.

Kaikeksi onneksi lämmittely ja kilpailu voitiin kuitenkin tapauksessa toteuttaa kun jatkuva sade lakkasi ja aurinko jopa pilkisti silloin tällöin.

Esteissä on erityisen tärkeää että alusta on hyvä, koska hevoset muuten voivat helposti loukkaantua.

Ratsastuskoulujen SM-kilpailussa ratsastaja ja hevonen arvioitiin tyyliarvioinnilla: tuomari seurasi miten ratsastaja ratsastaa ja vaikuttaa hevoseen. Ratsukko jolla on korkeimmat tyylipisteet ja virheetön rata voittaa. Tavallisesti voiton vie nopein virheetön ratsukko.

Junioriluokassa hyppäsi Ellen Mickelsson Chillalla hienolle kuudennelle sijalle ja Ellen Andersin viidennelletoista. Tina Appelroth-Ilvessalo Caralahdella tuli kahdeksanneksi senioriluokassa ja Johanna Järvi sijoittui yhdenneksitoista.

Esteet ja kouluratsastus

Kansallisiin kilpailuihin niin kuin tämä, on hevosten valinta tärkeä osa kilpailuihin valmistautumista.

– Hevosauton nopeusrajoitus on 80 km tunnissa ja sen ajaminen Kuopioon kestää noin kuusi tuntia, kertoo Peik Andersin.

Keskittynyt Leona Kunnamo Panferralla junioriluokan estekilpailussa.

Hän selittää, että vie liian kauan aikaa ajaa ensin kouluratsastushevoset kilpailuun ja tuoda ne takaisin ja sitten viedä esteratsastushevoset.

– Piti siis valita ne hevoset jotka ovat hyviä sekä kouluratsastuksessa että esteissä, mikä rajoitti käytössämme olleitten hevosten määrää, sanoo Andersin.

Monille annetaan mahdollisuus

Netta Steniuksen mielestä on hienoa että hänen tallinsa antaa kaikille mahdollisuuden kokeilla kilpailuja. Opettajat panostavat sekä tavallisiin tunteihin että valmennuksiin ennen kilpailuja.

– Tämän takia ratsastaja voi kaikessa rauhassa rakentaa itseluottamusta ja tehdä työtä uskaltaakseen enemmän, sanoo Netta Stenius.

Nyt syksyllä jatkavat ratsastajat ja hevoset treenaamista Peikin Ratsastuskoulussa hyväksi koetun konseptin mukaan. Niin moni ratsastaja kuin mahdollista saa mahdollisuuden kilpailla. Ja kilpailemisesta kiinnostuneita ratsastajia tuntuu olevan yhä enemmän.

– Johtuukohan se siitä, että me järjestämme enemmän kilpailumahdollisuuksia oppilaille? Vai että kilpailemisesta kiinnostuneet ratsastusoppilaat hakeutuvat meille?

Tyytyväinen äiti

– Tällä tallilla nähdään vaivaa nuorten kanssa enemmän kuin missään muualla, sanoo Elisa Kunnamo, yhden tallin oppilaan äiti.

– Pitäisi antaa palkinto siitä että he jaksavat ottaa meidät niin moniin kilpaluihin. He ovat säästäneet meidät ponin ostolta!

Kultamitalisti Netta Stenius on samaa mieltä ratsastuskoulun erityisestä panostuksesta nuoriin ja ryhmähengestä.

– Kyseessä ovat aina yksilöt jotka kilpailevat, mutta ryhmän tuki innostaa yksilöä ja se tuntuu tavattoman tärkeältä ja hyvältä.

Ratsastuskoulu satsaa tietenkin myös niihin, jotka eivät halua kilpailla.

Meillä on vaikka kuinka paljon oppilaita jotka eivät kilpaile. On tärkeätä, että tarjoamme heille hyvää opetusta jolla ei ole mitään tekemistä kilpailemisen kanssa.

Monenlaisuus antaa hyvän ”fiiliksen”

Se että tallilla ratsastaa niin monenlaisia ratsastajia antaa hyvän ”fiiliksen”, sanoo Andersin.

– Tule ratsastamaan meille, ei tarvitse olla mestari, hän naurahtaa.

Sillä se, mitä hevosten ystävä Peik Andersin arvostaa ”hirveän paljon”, on lämmin yhteisöllisyys.

– Yhteishenki on uskomattoman hieno, kyse on kulttuurista jota olemme rakentaneet vuosia ja josta emme luovu: uudet oppilaat ovat saman arvoisia kuin ne jotka ovat ratsastaneet täällä kauan. Kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Yksi tavoitelluista pokaaleista.