Kauniaisten lukion ja Mäntymäen koulun rakennuksia ei tule vaihtaa

Suomenkielisellä koulupuolella on jo yli kahden vuoden ajan tehty laskelmia ja selvityksiä ns. yhtenäiskoulun toteuttamiseksi peruskoulun ylä- ja alakoulun osalta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg esittää kolumnissaan Kaunis Granissa ratkaisuna yhtenäiskoulun toteuttamiseksi Kauniaisten lukion siirtämistä Mäntymäen koulurakennukseen ja Mäntymäen alakoulun siirtämistä Kasavuoren koulukeskukseen. Hän perustelee näkemystään mm. Kauniaisten lukion oppilasmäärän kasvattamisella ja sitä kautta saatavien valtionosuuksien lisätuloilla kaupungille.

Koulujen tuottavuutta ja toimivuutta tulee kuitenkin pääsääntöisesti tarkastella pedagogiselta kannalta. Kasavuoren koulukeskus on monien eri uudisrakentamisten ja saneerausten myötä saatu nyt opiskeluympäristöltään lukion opetukseen soveltuvaksi opinahjoksi. Viimeisin kuuden opetustilan laajennus valmistui tänä syksynä. Yhteistoiminta Kauniaisten lukion ja Kasavuoren yläkoulun kanssa on toiminut kohta neljäkymmentä vuotta kitkattomasti. Lukio ja yläkoulu ovat voineet kehittää omia uusia innovaatioitaan samassa kiinteistössä, Kasavuoren koulukeskuksessa.

Mäntymäen koulurakennus on alun perin tehty pieniä, juuri koulunsa aloittavia lapsia varten. Sitä laajennettiin, kun nykyiset peruskoulun alakoulun 5-6-luokat sijoitettiin Kasavuoren koulukeskuksesta heille sopivaan, luokanopettajapohjalla toimivaan opetukseen Mäntymäen kouluun.

Mäntymäen koulurakennus ei sovellu lukiolaisten eli toisen asteen opiskelijoiden koulutukseen. Rakennus tulisi saneerata kokonaisuudessaan. Sieltä puuttuvat mm. fysiikan, kemian ja biologian laborointitilat. Auditorio, joka puuttuu Mäntymäen koulurakennuksesta, kuuluu myös suurtilana lukion opiskeluympäristöön. Luokka- ym. muut tilat tulisi saneerata aikuistuvien nuorten käyttötarkoitukseen. Nämä investoinnit olisivat useita miljoonia euroja. Lukiot kilpailevat keskenään hyvistä oppilaista eikä Mäntymäen rakennus eikä miljöö edesauttaisi tässä asiassa. Lisäksi Kasavuoren koulukeskuksen liikuntasaliin on asennettu tänä vuonna käyttöön otettu sähköisen ylioppilaskirjoituksen toimintaympäristö.

Mäntymäen tontin koko ei riitä nuorten aikuisten kulkuvälineille. Henkilökunnan ajoneuvot mukaan lukien tulisi alueelle mahtua parhaimmillaan noin sata autoa ja saman verran moottoripyöriä ja mopoja polkupyörien lisäksi. Useat kauniaislaiset huoltajat ovat kerätyissä adresseissa vastustaneet Mäntymäen koulun siirtoa Kasavuoren koulukeskukseen.

Kauniaisiin voidaan perustaa suomenkielinen peruskoulun yhtenäiskoulu, joka toimii kahdessa eri rakennuksessa ja Kauniaisten lukion kokoa voidaan kasvattaa nykyisissä tiloissa. Koulurakennusten vaihtoon liittyy merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. (Kts. KH:n päätös 27.4.2016 § 77)

Kaupunginvaltuutetut Tapani Ala-Reinikka, Lauri Ant-Wuorinen, Risto Artjoki, Pertti Eklund, Pekka Herkama, Heikki Kurkela, Tiina Rintamäki-Ovaska, Virva Wahlstedt, Juha Pesonen ja Tapani Jääskeläinen.

Yhtenäinen peruskoulu ei ole “win-win-tilanne”

Lehden viime numerossa Finn Berg kannatti voimakkaasti yhtenäisen peruskoulun perustamista Kasavuoreen, mikä tarkoittaisi lukion siirtymistä alakoululta vapautuviin tiloihin Mäntymäkeen. Tämä ehdotus ei ole missään vaiheessa saanut tarvitsemaansa laajaa kannatusta.

Ehdotuksen puolesta esitetyt argumentit ovat herättäneet lähinnä hämmennystä. Esimerkiksi väite oppimistulosten paranemisesta suuremmassa perusopetuksen kouluyksikössä vaatisi tuekseen riippumattomia tutkimustuloksia.

Jos oppimistulokset todella paranevat huomattavasti suuressa koulussa, pedagogisen tasa-arvon nimissä samanlainen oikeus näihin parempiin saavutuksiin tulisi taata myös ruotsinkielisille lapsille.

Siirtymä alakoulun ja yläkoulun välillä on ikätasolle luonnollinen eikä tee koulupolusta lähtökohtaisesti pirstaloitunutta. On myös vaikea ymmärtää, miksi pienille lapsille suunnattu Mäntymäki olisi järkevää saneerata lukioksi, kun Kasavuoreen on juuri tehty muutoksia sen nykyistä lukiotoimintaa varten. Yhtenäiseen peruskouluun liittyvät pedagogiset edut ovat kyllä saavutettavissa myös kahden eri toimipisteen mallissa. Uusi opetussuunnitelma korostaa pedagogista luovuutta, joka ei ole sidottu seiniin.

Vanhemmat ovat esittäneet äänekkäästi inhimillisen huolensa pitenevistä koulumatkoista ja suuren kouluyksikön tuomista haasteista. Koska kasvatuksessa on ennen kaikkea kyse yhteistyöstä, tai kasvatuskumppanuudesta, on väärin sivuuttaa vanhempien vastuuntuntoinen huoli.

On ollut hämmentävää huomata, kuinka vähän vanhempien kanta kiinnostaa monia kunnan päättäjiä. Koulun aloittaa kuitenkin joka syksy joukko ekaluokkalaisia, joiden vanhemmat jännittävät, tukevat, murehtivat ja kannustavat lastensa rinnalla enemmän kuin yksikään kunnan viranhaltija.

Toivottavasti Kauniaisissa tehdään jatkossakin koulupolitiikkaa, jonka tärkein tavoite on varmistaa lapsen oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä.

Hyvään koulupolitiikkaan kuuluu myös mahdollisuus keskustella rakentavasti erilaisista koulumalleista. Esimerkiksi Vaasassa on onnistuneesti yhdistetty suomen- ja ruotsinkieliset lukiot saman katon alle (Campus Lykeion). Ratkaisu on ollut paitsi taloudellinen ja pedagoginen myös hyvin pidetty. Kampusmallissa voisi olla Kauniaisille todellinen kilpailuetu pääkaupunkiseudun tiukassa lukiokilpailussa, johon yhtenäiskouluun liittyvä keskustelukin kytkeytyy.

Anna Heinonen, Lukion lehtori

Perusopetuksen alasajo

Yhtenäisen peruskoulun muodostaminen Kauniaisten suomenkieliselle puolelle on käytännössä taputeltu asia. Mikäli johtajuus toimii, ala- ja yläkoulun hallinnollinen yhdistäminen on hyvä asia; resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti kevyemmän byrokratian kautta.

Sivistystoimi yrittää sujauttaa yhtenäiskoulupäätökseen alakoulun siirron Kasavuoreen ja lukion siirron Mäntymäkeen. Toisin kuin Finn Berg väitti edellisessä KaunisGranissa, peruskoulujen yhdistäminen samaan rakennukseen ei suinkaan takaa parempia oppimistuloksia. Berg ja virkamiehet haluavat luoda Kasavuoreen 760:n oppilaan laitoksen. Suomesta on vahvaa tutkimusnäyttöä, että jo yli kuudensadan koululaisen yksiköt heikentävät tuntuvasti oppimistuloksia sekä alentaa oppilaiden ja opettajien hyvinvointia.

Kauniaisissa alakoulun siirtoa vastustetaan laajasti vanhempien keskuudessa. Siirtoa vastustava adressi on kerännyt jo yli 300 nimeä. Vanhempien huoli ei rajaudu pelkästään koulumatkan kasvuun, kasvavaan ruuhkaliikenteeseen tai teinimenon vaikutukseen ekaluokkalaisten identiteetteihin. Selvää on, että Kasavuoren tilat ovat alakoululaisille huomattavasti heikommat kuin Mäntymäessä. Arkkitehtien suunnitelmien mukaan 1.-4.-luokkalaiset sijoitettaisiin Kasavuoressa yhden käytävän varteen. Mäntymäen isommat luokkatilat ja aulat mahdollistavat oppilaiden jaon pienryhmiin, joissa oppiminen on tehokkaampaa ja lapsen kehityksen mukaista.

Kuten Berg summasi, koulujen vaihdon perimmäinen idea on lypsää lukiosta rahaa. Kaupungin hallitus on linjannut, että lukion kasvu tarpeeksi suureksi yksiköksi onnistuu Kasavuoressa. Koulujen vaihto tarkoittaisi alakoululaisten siirtämistä heikompiin tiloihin, pois lukiokampuksen tieltä. Mitä tapahtuu jos lukion muutto ei tuokaan toivottuja summia, uudet lukiolaiset tarvitsevat enemmän tukea, ja vanhojen rakennusten muuntaminen nielee tuplabudjetin? Nämä rahat ovat suoraan pois alakoululaisten avustajista, jakotunneista, tukiopetuksesta ja materiaaleista. Ja mitä tapahtuu kun heikompi oppimisympäristö kasvattaa tuen tarvetta alakoulussa?

Suunniteltu alakoulun sijainti on ongelmallinen, ja heikentää keskimäärin tonttiemme arvoa. Kaupunkimme houkuttelevuuden kannalta suurempi ongelma kuitenkin on, että virkamiesten ajama muutos voi tarkoittaa perusopetuksen laadun radikaalia laskua. Tästä syystä suomenkielisen puolen koulumuutos koskettaa jokaista kauniaislaista.

Kaupungin valtuusto valmistautuu äänestämään koulujen tulevaisuudesta. Bergin kirjoitus pyrkii lopettamaan Kauniaisten vuosikymmeniä kestäneen käytännön siitä, että koulupäätöksissä kunnioitetaan ko. kieliryhmän enemmistön kantaa. Toivottavasti RKP:n jäsenet näkevät, että jos he kääntävät kouluvaihdon ongelmille selkänsä, me äänestäjät katsomme heidän seisovan kaupunginhallituksen puheenjohtajan kirjoituksen takana.

Meidän äänestäjien tulisi voida valita, haluammeko suuren espoolaislukion keskelle kylää, vai panostuksen laadukkaaseen perusopetuksen.

Satu Mollgren, Lasse Larvanko, Sini-Marja Ant-Wuorinen, Tommi Salmi, Lauri Vassila, Virva Wahlstedt

VASTINEET

Olen iloinen että viime Kaunis Granissa ollut kolumnini herätti laajaa mielenkiintoa sekä mielenilmaisuja. Nimenomaan asian tärkeyden vuosi katsoin aiheelliseksi nostaa asian kaikkien kauniaislaisten keskusteltavaksi.

Kauniaisten suomenkielinen koulu on ollut maamme edelläkävijöitä ja saavuttanut hyviä oppimistuloksia. Sikäli kun olen asian valmisteluasiakirjoista ymmärtänyt, suomenkielinen koululaitos ja suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta haluavat hyödyntää viimeisiä pedagogisia tutkimuksia, joiden mukaan yhtenäiskoulu on eduksi oppilaan kehitykselle ja oppimistulokselle.

Nimenomaan pedagogiset syyt puoltavat yhdessä koulurakennuksessa toimimisen. Lukion kasvava oppilasmäärä ei ole eikä saa olla koulurakennusten vaihtamisen motiivina. Mutta ei saa myöskään lakaista maton alle kasvavan lukion tuomia lisätuloja kaupungille.

Finn Berg

Kaupunki vastaa

Kouluverkkoa koskevat kysymykset puhuttelevat. Selvitystyö yhtenäiskoulusta alkoi reilut kaksi vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Haluamme tässä tarkentaa muutamia prosessiin liittyviä asioita kuten pedagogista näkökulmaa ja kiinteistöjä.

Prosessi
Aloite yhtenäiskoulusta tuli alun perin suomenkielisiltä kouluilta (vuonna 2014). Tavoitteena oli pedagogisin ratkaisuin kehittää kauniaislaisten lasten oppimisympäristöä. Aloitteen aikoihin suunniteltiin kunnostusta molemmissa koulurakennuksissa ja ajankohtaa pidettiin sopivana avata keskustelu kiinteistöjen käytöstä. Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta suhtautui positiivisesti aloitteen jatkovalmisteluun (huhtikuu 2014). Silloin kaupunginhallitus asetti poliittisen työryhmän, joka laati joitakin eri vaihtoehtoja, mutta ei ottanut niihin kantaa. Vuosi myöhemmin toukokuussa 2015 työryhmä luovutti selvityksensä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus vaati tämän jälkeen useamman kerran selvityksiä lisävaihtoehdoista ja päätti, että kaikkien vaihtoehtojen mahdollisuuksista ja kustannuksista teetetään arkkitehdin tekemä selvitys. Selvitysten valmistuttua kaupunginhallitus pyysi huhtikuussa 2016 lautakunnalta lausunnon niistä. Lautakunta esitti kesäkuussa 2016, että yhdessä rakennuksessa sijaitseva yhtenäiskoulu perustetaan. Kaupunginhallitus esitti puolestaan valtuustolle, että kahdessa eri rakennuksessa sijaitseva yhtenäiskoulu perustetaan, ja että lukion opiskelijamäärää nostetaan nykyisessä rakennuksessa. Tämä oli vaihtoehto, jota ei oltu aikaisemmin selvitetty. Valtuusto palautti elokuussa asian saadakseen lisäselvityksen pedagogisista ja taloudellisista vaikutuksista, talouden tasapainottamisen tarpeista sekä siitä, kuinka paljon lukion opiskelijamäärää voidaan kasvattaa nykyisissä tiloissa. Selvitys esitetään lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle lokakuussa. Selvitystyön aikana on kuultu monia eri ryhmiä: henkilöstöä, oppilaskuntaa, nuorisovaltuutettuja, vanhempia ja kuntalaisia.

Pedagogisia näkökulmia
Perusopetuslain uudistus 1999 avasi ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuuden luoda opetussuunnitelmaltaan yhtenäisen yhdeksän vuotisen peruskoulun, joka ei ole jaettu ala- ja yläasteeseen. Lakiesityksessä (86/1997 RP) huomioitiin asiantuntijalausuntoja, joiden mukaan jako ala- ja yläasteeseen on liian jyrkkä ja aiheuttaa osalle oppilaista ongelmia sekä oppimisessa että käyttäytymisessä. Kokeilutoiminta, joka pohjautui uudistuksen taustalla olevaan ajatteluun, alkoi (Pietilä & Vitikka, Opetushallitus 2007). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 perustuu lakiuudistukseen ja kokeiluissa saatuihin hyviin kokemuksiin. Uudet opetussuunnitelman perusteet 2016 on edelleen vahvistanut yhtenäisen perusopetuksen merkitystä.

Sitran vuonna 2007 teettämä ja Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen toteuttama tutkimus selvitti nuorten syrjäytymiseen liittyviä riskitekijöitä ja persoonallisuuden vaikutusta koulumenestykseen ja koulun merkitystä psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman muodostumiseen. 9-luokkalaisten koulumenestys mitattuna arvosanoissa osoitti, että mitä pienempi koulu, sitä suurempi on oppilaiden syrjäytymisriski. Raportin mukaan koulun koon kasvu aina 600–700 oppilaaseen saakka vaikutti lievän positiivisesti koulumenestykseen, mutta tämän jälkeen kasvun vaikutus muuttui negatiiviseksi. Hajonta oli toisaalta erittäin suuri tässä ryhmässä. Raportin mukaan keskiarvo yli 700 oppilaan koulussa oli kuitenkin vähän korkeammalla tasolla kuin 340 oppilaan koulussa (nykyinen Kasavuoren koulu, vl 7–9).

PISA-aineistoon perustuva tutkimus (Harju-Luukkainen, Sulkunen, Vettenranta, Nuorisotutkimus 12/2015) osoittaa, että kouluja ei voida koon perusteella asettaa paremmuusjärjestykseen. On todettava, että PISA-aineisto on arvosanoja luotettavampi mittari koulumenestyksestä. Erikokoiset koulut poikkesivat toisistaan vain muutaman muuttujan osalta ja koulut näyttäytyvät enemmän samanlaisina kuin erilaisina. Tutkimuksessa tutkittiin koulukoon merkitystä oppimistuloksiin ja vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa tehtiin myös kooste kansallisesta ja kansainvälisestä koulukokoon liittyvästä tutkimuksesta. Tutkijat toteavat kaiken tämän perusteella, että keskustelua pienten koulujen lakkauttamisesta on värittänyt pienten ja suurten koulujen vastakkainasettelu. Tehdyt tutkimukset eivät tue tätä vastakkainasettelua. Keskustelussa on usein unohdettu, että toimintaedellytykset ja toiminta oppilaskooltaan erilaisissa kouluissa ovat erilaisia. Jokainen koulu on ainutkertainen oppimisympäristö, jossa opetushenkilökunta ja oppilaat työskentelevät yhdessä paikallisten tekijöiden asettamissa rajoissa. Tästä näkökulmasta vastakkainasettelu näyttäytyy kovin turhana, toteavat tutkijat.

Kiinteistöt
Kauniaisten koulukiinteistöistä tehdään vielä erinäisiä selvityksiä. Tässä vaiheessa voidaan todeta tehtyjen selvitysten osoittamina, että Mäntymäen koulussa on enemmän suuria luokkahuoneita, jotka soveltuvat lukio-opetukseen ja sen suurten opetustilojen tarpeeseen. Kasavuoren koulukeskuksessa on sitä vastoin sekä suuria että pieniä luokkahuoneita, mikä puolestaan soveltuu perusopetuksen opetukseen, jossa työskennellään vaihdellen isoissa ja pienissä ryhmissä. Mäntymäen koulun rakentamisen aikoihin olivat kansakoulun ryhmäkoot huomattavasti suurempia kuin perusopetuksessa nykyisin. Remontointitarpeista eri vaihtoehdoissa, joita on selvitetty kaupunginhallituksen toimesta, on tehty arkkitehtiselvitykset ja kustannuslaskelmat. Näissä laskelmissa on huomioitu mm. lukion tarve laborointitiloihin sekä auditorioon. Mitä tulee eri ikäryhmien sijoitteluun koulurakennuksissa, on huomautettava, että arkkitehdin piirustukset ovat vain suuntaa antavia. Rehtori tekee päätökset lukuvuosittain eri luokkien sijoittelusta koulun tiloihin kulloisenkin tarpeen mukaan. Liikennejärjestelyistä ja pysäköinnistä on tehty selvityksiä, joita parhaillaan täydennetään työn alla olevaa valtuuston pyytämää selvitystä varten.

Kun valtuuston tilaama selvitys esitetään lokakuussa, päätöksentekijät voivat ottaa kantaa asiaan. Kuten kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään kuuluu, asian valmistelusta ja esittelystä vastaavat virkamiehet, mutta päätöksen tekevät poliittiset päättäjät. Virkamiehet tulevat lopullisen päätöksen tultua, tämän kuten muidenkin päätösten kohdalla, täytäntöönpanemaan sen poliittisten päättäjien tahdon mukaisesti ja parhaan kykynsä mukaan.

Christoffer Masar, kaupunginjohtaja, Heidi Backman, sivistystoimenjohtaja, Sari Aarniokoski, opetuspäällikkö