Yhtenäiskoulu on pedagogisesti ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu

Keskustelu yhtenäiskoulun perustamisesta suomenkieliseen opetustoimeen on käynyt vilkkaana. Haluamme osaltamme kertoa, mitkä ovat ne pedagogiset ja taloudelliset syyt, joiden vuoksi päädyimme kannattamaan yhtenäiskoulun perustamista Kasavuoren koulukeskuksen tiloihin.

Valtuusto palautti 22.8. peruskoulun yhtenäiskoulunasian lisäselvityksiä varten, ja kaupunginhallitus asetti luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän (Ala-Reinikka, Berg, Pesonen) lisäselvitys- ja valmistelutyön linjaamiseksi. Tämä virkamiesten lisäselvitys on valmistunut ja käsitellään lautakunnassa lehden mentyä painoon.

Lautakunnan kannattamaa yhtenäiskouluratkaisua puoltavat mm. seuraavat pedagogiset seikat. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi aineopetuksen tarjoamisen alakoulun oppilaille nykyistä kattavampana ja varhaisemmassa vaiheessa luokanopettajien tukemana. Ratkaisu loisi parempia edellytyksiä saavuttamaan hyviä oppimistuloksia. Toisaalta yhtenäiskoulu samassa rakennuksessa madaltaisi ala- ja yläkoulun välistä nivelvaihetta. Yläkouluun siirtyminen tarkoittaa nykyisin monia muutoksia oppilaille: siirtymä luokanopetuksesta aineopetukseen tapahtuu samanaikaisesti, kun myös luokka ja opettajat muuttuvat.

Kouluratkaisulla olisi nähdäksemme oppilaiden kannalta kauaskantoiset vaikutukset. Tätä puoltavat myös vasta valmistuneet lisäselvitykset. Kaikki Kauniaisten perusopetuksen päättävät nuoret ovat tähän asti saaneet jatkopaikan. Joidenkin osalta vaikeudet alkavat kuitenkin myöhemmin: tällä hetkellä useampi kuin joka kymmenes kauniaislainen nuori keskeyttää toisen asteen opintonsa ja jää ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Matalampien kynnyksien koulupolku, pitkäaikaisemmat kasvatussuhteet ja koko peruskoulun ajan karttuva oppilaantuntemus tukevat lasten ja nuorten kasvamista parhaalla mahdollisella tavalla ja vähentävät koulutuksen piiristä syrjäytymistä peruskoulun jälkeen.

Monet vanhemmat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että iso koulu olisi rauhaton paikka pienille alaluokkalaisille, ja että koulun kasvaessa oppimistulokset heikkenisivät. Tehtyjen selvitysten ja kouluvierailujen perusteella mikään ei puhu sen puolesta, että alakoululaisiin kohdistuisi isompien lasten harjoittamaa kiusaamista. Kasavuoren rakennukset antaisivat mahdollisuuden suunnitella luokkaratkaisut niin, että pienimmät koululaiset työskentelevät omassa siivessään ja viettävät välitunnit heille tarkoituksenmukaisilla piha-alueilla. Mitä tulee tutkimuksiin koulun koon ja oppimistulosten välisestä yhteydestä, niin lopputulos on aina useamman kuin yhden tekijän summa – vain koulun koon perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä.

Pedagogisten syiden lisäksi myös kunnan talous puoltaa yhtenäiskoulun perustamista Kasavuoreen; selvitysten mukaan tämä olisi vuosittain vajaat 600 000 euroa nykytilaa taloudellisempi vaihtoehto. Vaihtoehdon taloudellisuus perustuu lukion opiskelijamäärän kasvattamiseen: suurempi lukio – jonka selvitysten mukaan Mäntymäen tilat mahdollistavat parhaiten – kasvattaisi lukiolaisista saatavia valtionosuuksia. Pysyvästi kasvavat valtionosuudet olisivat pitkällä aikavälillä taloudellisesti merkittävämpiä kuin rakennusvaihtoon liittyvistä muutostöistä aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset. Valtaosa arvioiduista investointikustannuksista (2,0 miljoonaa euroa) aiheutuu Mäntymäen ruKokalan laajentamisesta (1,7 miljoonaa euroa), joka toteutetaan nyt tehtävästä yhtenäiskoulupäätöksestä riippumatta.

Kauniaisten kaupunki joutuu tällä hetkellä supistamaan menojaan valtuuston hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman puitteissa. Säästöt koskevat myös perusopetusta ja varhaiskasvatusta molempien kieliryhmien osalta. Lautakunnan kaavaileman noin 500 oppilaan lukion tuomat lisätulot olisivat kuitenkin niin merkittäviä, että ne vähentäisivät paineita kohdistaa säästöjä perusopetukseen. On jo nyt myös selvää, että opetuksesta joudutaan valitettavasti säästämään tulevaisuudessakin. Kouluratkaisuista riippuu, joudutaanko ensi vuoden budjettiin kaavaillut supistukset mm. tuntijakoon, koulunkäyntiavustajien määrään, tukiopetukseen, ryhmäkokoihin ja valinnaisuuteen toteuttamaan täysmääräisinä.

Tehtyjen laajojen selvitysten perusteella yhtenäinen peruskoulu yhdessä rakennuksessa on paitsi pedagogisesti perusteltu ratkaisu myös huomattavasti kestävämpi vaihtoehto kuin se, että joutuisimme kohdistamaan entistäkin mittavampia leikkauksia perusopetukseen. Kyseessä on koko Kauniaisten etu.

Minna Grönblom, Kokoomuksen varavaltuutettu, erityisopettaja, Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja
Riitta Rekiranta, Kokoomuksen varavaltuutettu, Kauniaisten Kokoomus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, yhdyskuntalautakunnan jäsen
Tiina Nysten, RKP:n valtuutettu, Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
Margit Peltovirta, Vihreiden valtuutettu, Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
Irmeli Viherluoto-Lindström, Kokoomuksen valtuutettu, Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja

Vastuullisuus ja koulupäätökset

Olen samaa mieltä kaupunginhallituksen puheenjohtajan Finn Bergin kanssa (Kaunis Grani 10/6.9.2016), että vastuullisuutta päätöksissä tarvitaan, mutta yhtenäiskouluvalmistelussa vastuullisuus ja innovatiivisuus ovat ehdotuksessa jääneet puolitiehen.

Asiaa käsiteltiin lisäksi perusteellisesti Kaunis Granin (11/ 27.9.) yleisöpalstalla.

Suomen ja kuntien taloudellisessa tilanteessa on pakko luoda uusia rakenteita ja toimintamalleja, tästä esimerkkinä yhtenäiskouluidea on ajatuksena hyvä hanke. Mutta suunnitellussa toteutuksessa tarvitaan innovatiivisuutta, jota voisi olla paljon enemmän (vrt. lehtori Anna Heinosen kirjoitus).

Yhtenäiskoulu voidaan toteuttaa niin, että se toimii sujuvasti kahdessa tai useammassa rakennuksessa, eikä tämä hyvin suunniteltuna huononna oppimistuloksia. Nyt asia kilpistyy liikaa perinteiseen ajatteluun, että kun toimintaa keskitetään, täytyy myös tilat keskittää. Lisäksi pitää huomioida, että pelkillä luokkahuone- ja tilainvestoinneilla ja järjestelyillä ei välttämättä synny parempia oppimistuloksia. Hyvät ja eteenpäin katsovat opettajat ja opetusmetodit sekä innokkaat ja avarakatseiset oppilaat takaavat hyvät oppimistulokset ja toisaalta myös halutun koulun.

Pienten lasten kannalta Mäntymäki sijaitsee keskeisellä paikalla. Opettajat varmaan pystyvät liikkumaan lyhyen matkan Kasavuoresta Mäntymäkeen tai päinvastoin kesken päivän, eikä nykymaailmassa varmaan pahaa tee vähän vanhemmille oppilaille kävellä kerran päivässä koulujen väliä, jos osa tunneista on Kasavuoressa ja osa Mäntymäessä.

Kasavuori on Kauniaisten mittakaavassa sivussa, ja kun Kauniainen on valitettavasti Suomen kärkikunta lyhyissä (0,5 – 2 km) automatkoissa, on sekin vastuullista politiikkaa, että yritetään vähentää autoilua ja pienentää hiilijalanjälkeä. Pienten lasten siirtäminen Kasavuoreen varmasti lisää lyhyen matkan autoliikennettä.

Yhtenäiskoulu ja lukion kasvattaminen pitäisi vielä kertaalleen miettiä konkreettisine tavoitteineen ja toimintamalleineen puhtaalta pöydältä ja ottaa siihen enemmän opettajia mukaan. He pystyvät varmasti parhaiten asiapohjalta luomaan toimivan ja kasvavan ”koulucampus”- mallin, eivätkä jumiudu olemassa oleviin koulurakennuksiin ja niiden jakamiseen lukiolle ja muille.

Tuleva malli voidaan toteuttaa hyödyntäen tehokkaasti koulurakennuksia mahdollisimman pienin lisäinvestoinnein ja niin, että annetaan kaikkein pienimpien lasten edelleen käydä koulua ainoastaan Mäntymäessä. Tällöin matkat pienimmille lapsille mistä tahansa Kauniaisista ovat lyhyet, ja samalla se ei ainakaan lisää autoliikennettä. Autoliikenteen pienentäminen pitäisi olla kaikkien kauniaislaisten tavoite.

Kaupungin hallinnon osalta voisi myös harkita vastuullisuutta ja kustannustehokkuutta siirtämällä kaupungin hallinto Vallmogårdiin ja sen sivurakennukseen. Ei tarvita miljoonainvestointeja. Hyvällä suunnittelulla ja nykyaikaisella toimistomitoituksella, huomioiden myös sote-ratkaisun vaikutukset, kaikki varmasti mahtuvat hienoon rakennukseen, joka aikoinaan oli kaupungintalona.

Musiikkiopistolle löydetään varmasti tiloja muualta ja Vallmogårdin käyttö juhlatilana on vähäistä. Kaupunginvaltuuston kokouksiin löytynee tilat auditorioista tai kouluilta. Vallmogårdiin on kaupunkilaisten helppo tulla.

Kaupungin talous on joka tapauksessa tulevaisuudessa tiukoilla ja uusia taloudellisia ja innovatiivisia ratkaisuja pitää miettiä muillakin sektoreilla kuin kouluissa.

Kauniaisten itsenäisen tulevaisuuden takaavat innovatiiviset ja hyvät palvelut, kouluissa ennen kaikkea hyvä opetus, jolla saadaan myös muiden kuntien lapsia ja nuoria käyttämään koulupalvelujamme. Pystyykö kunnallinen päätöksenteko vastaamaan haasteisiin ja hakemaan todellisia uusia, innovatiivisia ratkaisuja?
Jaakko Nevanlinna

OIKAISUJA

Viime Kaunis Granissa (27.9.) olleesta Mielipidepalstan jutusta Kauniaisten lukion ja Mäntymäen koulun rakennuksia ei tule vaihtaa. oli allekirjoittajista jäänyt pois epähuomiossa valtuutettu Pauli Tuohiojan (KD) nimi.
Pahoittelen virhettä, Tapani Ala-Reinikka

Samassa lehdessä Ahmed apumiehenä –jutun kirjoittajaksi oli virheellisesti merkitty Eva Wörlund. Jutun avuliaasta Irakista tulleesta pakolaismiehestä Ahmedista oli kirjoittanut ja kuvan Pro Gallträskin laiturista lähettänyt Eva Wahlstedt. Toimitus pahoittelee virhettä.