Noin 9000 vuotta sitten Kasavuorena tunnettu kukkula ja asuinalue Kauniaisten länsiosassa oli Yoldiameren aalloista esiin työntyvä saari. Mannerjää alkoi kuitenkin vähitellen sulaa ja maisema muuttui hitaasti mutta varmasti…
4000 vuotta sitten Kauniainen oli sisäsaaristoa ja kesti vielä kauan ennen kuin maisema alkoi näyttää sellaiselta kuin se on nykyään.
Ihan aluksi oli vain erikokoisia saaria, jotka nousivat ylös merestä. Maankohoamisen seurauksena näistä tuli vähitellen kukkuloita, jotka me nykyään tunnemme Kiikarivuorena, Tornivuorena ja Kasavuorena.
Kiinteää asutusta 1800-luvulla
Tältä ajanjaksolta on peräisin joitain keramiikkalöytöjä, mutta Kauniaisissa ei kuitenkaan uskota olleen kiinteää asutusta ennen 1800-lukua.
Tutkijat pystyvät varmuudella sanomaan, että alueella, joka nykyään lasketaan kuuluvan Kauniaisiin, oli 1800-luvun lopulla kymmenen taloa. Niissä asui torppareita ja mäkitupalaisia, jotka olivat saaneet luvan rakentaa talonsa tilallisen maille.
Helsinki laajeni kuitenkin nopeaan tahtiin ja vähitellen pääkaupungin ympärille nousi uusia yhdyskuntia kuten Kulosaari, Haaga, Leppä- vaara ja Kauniainen.
Valta siirtyi kauppalalle
Kauniaisten huvilayhdyskunta syntyi 1900-luvun alussa ja ensimmäinen rakennusaalto tapahtui juuri ennen Suomen itsenäisyyttä. Sen jälkeen huvilayhdyskunta pysyi suurin piirtein samanlaisena sotavuosiin 1939–44 asti.
Sotien jälkeen heräsi Kauniainen ”ruususenunestaan”. Suuret huvilat isoilla tonteilla ja puutteellinen kunnallistekniikka eivät enää olleet kylliksi. Yhdyskunnan oli kasvettava, ja se tarkoitti lisää maata, enemmän rakennuksia, useampia asukkaita.
Ja aika, jolloin AB Grankulla osti tonttimaat, oli lopullisesti ohi, sillä nyt päätökset maakaupoista teki Kauniaisten kauppala.
Ersin tila oli halukas myymään
Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan.
Esikuvana Holmenkollen
Juuri hankitun alueen suunnitteli professori Otto Meurman samaan aikaan kun hän teki maankäyttö- suunnitelman Kauniaisten kauppalalle. Vuonna 1959 Kasavuorelle hyväksyttiin rakennussuunnitelma, johon sisältyi niin kerrostaloja, rivitaloja kuin pientaloja.
Kun Meurman piirsi suunnitelmansa, oli Kauniaisissa noin 2 700 asukasta. Määrän arveltiin nousevan 10 000 asukkaaseen, joten oli perusteita tehdä myös suuri urheilukeskus Kauniaisiin. Urheilukeskuksen esikuvana oli Holmenkollen.
Elannon kaupasta tuli Satuvuoren päiväkoti
Rakentamisen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö SATO. Rakentaminen pääsi kuitenkin hitaasti alkuun, sillä huonot kulkuyhteydet huolestuttivat.
Kauppala myi itse Kasavuorentien pohjoispuolella sijaitsevat pientalotontit ja tämä myynti sujui varsin hyvin. Kerrostalohuoneistoja, etenkin suuria, oli vaikeampi myydä, joten SATO muutti suunnitelmia ja rakensi kerrostaloihin myös pieniä asuntoja.
Alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyi ostoskeskus Urheilutien ja Kasavuorentien risteyksessä, mutta se ei koskaan toteutunut. Osuusliike Elanto avasi sinne kaupan vuonna 1967, mutta sulki sen jo 1990-luvun alussa. Vuodesta 1996 lähtien kiinteistössä on toiminut Satuvuoren päiväkoti.
Rakennustöitä Kasavuorentiellä 1966.
Koulukeskus rakennettiin 1967
Vuonna 1967 otettiin käyttöön vastavalmistunut koulukiinteistö, Kasavuoren koulukeskus. Tänä lukuvuonna siellä käy koulua yli 700 oppilasta – heistä 375 Kauniaisten lukiossa ja 341 yläasteella Kasavuoren koulussa.
Sitä suurta urheilukeskusta, josta piti tulla Kauniaisten Holmenkollen, ei koskaan rakennettu. Suunnitelmat olivat liian suuret ja kalliit. Hyppyrimäkeä, suurkilpailuihin soveltuvaa hiihtolatua ja katsomoa 10 000 katsojalle ei ollut mahdollista toteuttaa, ei edes yhteistyössä suuren naapurin Espoon kanssa.
Nykyään Kasavuorenmetsässä on 2,5 kilometriä pitkä valaistu kuntorata. Metsä- alue on luonnonsuojelualuetta, jonka on opastauluista vierailija voi lukea ympä- röivästä luonnosta. Suunnistusseura OK 77 asettaa metsään joka kevät kiintorastiverkon niiden iloksi, jotka haluavat juosta metsässä jokin tavoite mielessään.
Pitkin kuntorataa on opastauluja Kasavuorenmetsän luonnosta.